Osama Bin Laden on kuollut, mutta hänen varjonsa pysyy

Ulkomaat 7.5.2011 15:40
lehtileikkeitä bin ladenin kuolemastaOikeutta amerikkalaisille. Lehtileikkeet Valkoisen talon lehdistöhuoneen seinällä kertovat presidentti Barack Obaman riemuvoitosta. Kuva Jason Reed / Reuters / Lehtikuva.

Lähinaapurit kutsuivat maailman etsityimmän miehen Osama bin Ladenin surmapaikkaa Pakistanin Abbottabadissa waziristanilaiseksi kartanoksi. Samanlaisia aukottomin muurein ja piikkilanka-aidoin varustettuja tylyjä linnoituksia on runsaasti Pakistanin ja Afganistanin väliin jäävillä laittomilla ja rauhattomilla heimoalueilla.

Waziristanin karut vuoristoseudut olivat 2. toukokuuta 2011 surmatun bin Ladenin valtakuntaa.

Siellä saudiarabialaisesta rikkaan perheen pojasta taottiin kansainvälisen sodankäynnin perusperiaatteita muuttanut, maailmanlaajuista pelkoa, vihaa ja pyhimyspalvontaa synnyttänyt terroristijohtaja.

Osama bin Ladenin lähtökohdat eivät tarjonneet viitteitä terroristiksi. Hän syntyi keväällä 1957 Riadissa Saudi-Arabiassa – ja oli 17. jemeniläissyntyisen rakennusurakoitsijan Mohamed bin Ladenin 52 lapsesta.

Suku rikastui Saudi-Arabian öljybuumiin liittyvillä rakennusurakoilla. Osaman lapsuutta varjosti kuitenkin isän kuolema 1968. Aikuistuminen alkoi 17-vuotiaana järjestetyllä avioliitolla syyrialaisen serkun kanssa.

Käännekohta oli yhteensattuma: bin Laden oli altistunut jyrkän vanhoillisille ääri-islamilaisille opeille juuri samaan aikaan kuin Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1979.

Rakennusalan opinnot Abdulazizin yliopistossa Jeddassa aloittaneen bin Ladenin oppi-isä oli ääri-islamilainen palestiinalaisprofessori Abdullah Azzam. Hän rohkaisi Afganistanin miehityksestä katkeroitunutta bin Ladenia rahoittamaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja värväämään siihen mukaan arabitaistelijoita.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA auttoi bin Ladenin Afganistaniin sissien pariin. Abullah Azzamin ja Pakistanin tiedustelupalvelun ISI:n ohjauksella ja tuella bin Laden loi rajaseudulle Pakistanin puolelle värväys-, rahoitus- ja tukiverkoston, joka auttoi Afganistanin neuvostomiehittäjiä vastaan taistelevia islamilaisia vapaustaistelijoita.

Värvätyt ryhmät muodostivat tulevan al-Qaidan ytimen. Bin Ladenin menestyksekäs sissitoiminta jatkui siihen asti, kun Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista 1989. Sen jälkeen Afganistan ajautui perustilaansa, vallasta kamppailevien sotapäälliköiden kilpailukentäksi.

Vapaussoturista terroristiksi

Vuotta aiemmin bin Laden oli perustanut al-Qaidan, tukikohdan, laajentamaan pyhää sotaa Afganistanin ulkopuolelle. Hän oli sankari, mutta tuuliajolla: hänellä ei ollut selkeää vihollista.

Uusi päävihollinen löytyi, kun Yhdysvaltain johtama liittouma Persianlahden sodassa vapautti Kuwaitin miehityksestä, jonka Irakin johtaja Saddam Hussein oli aloittanut.

Bin Laden piti pyhäinhäväistyksenä tapaa, jolla 300 000 amerikkalaissotilasta, myös naisia, sijoitettiin islamin pyhimpien paikkojen äärelle Saudi-Arabiaan. Arvostelusta ärtynyt saudien kuningassuku karkotti hänet, ja Sudaniin siirtyneen bin Ladenin tie vapaussoturista terroristiksi alkoi. Hänen perustamansa koulutusleirit jäljittelivät tapoja, joilla CIA ja ISI olivat kouluttaneet muslimitaistelijoita Neuvostoliittoa vastaan.

Kaksi vuotta myöhemmin al-Qaidan ensimmäinen isku New Yorkin World Trade Centeriin surmasi kuusi ihmistä ja toi ääri-islamilaisen terrorismin Yhdysvaltoihin.

”Amerikkalaisten ja heidän liittolaistensa surmaaminen on muslimien velvollisuus”, kiteytti bin Laden helmikuussa 1998. Tuolloin hän oli jo palannut Afganistaniin valtaan nousseen taleban-hallinnon suojelukseen.

Puoli vuotta myöhemmin al-Qaida iski yhtä aikaa Yhdysvaltain suurlähetystöihin Keniaan ja Tansaniaan surmaten yli 200 ja haavoittaen yli 5 000:tta ihmistä.

Toisiaan seuranneet hyökkäykset huipentuivat 11.9.2001 maailman tuhoisimpaan terroristi-iskuun Yhdysvalloissa: yli 3 000 ihmistä kuoli New Yorkissa ja Washingtonissa terroristien käytettyä aseinaan neljää kaapattua matkustajalentokonetta.

Marttyyrin merkity

Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi YK:n valtuutuksella Afganistaniin, kukisti taleban-hallinnon ja ajoi bin Ladenin lähes kymmeneksi vuodeksi piilottelemaan takaa-ajajiaan.

Syntyi kaksijakoinen myytti. Lännessä bin Ladenia pidettiin terrorismin ja pahuuden vertauskuvana, muslimimaiden katkeroituneiden ja nöyryytettyjen parissa hartaana uskonsoturina, joka taisteli kahta supervaltaa vastaan.

Presidentti Barack Obama totesi puheessaan, että bin Ladenin surma on Yhdysvaltain toistaiseksi merkittävin saavutus al-Qaidan kukistamiseksi. Kaikkien aikojen laajimpaan ja kalleimpaan ihmismetsästykseen osallistui kymmeniätuhansia amerikkalais- ja pakistanilaissotilaita, ja se aiheutti osaltaan Irakin ja Afganistanin sodat.

Vastustajat muistuttavat, että maailman suurimmalta sotilasmahdilta kesti kymmenen vuotta saada kiinni mies, jota se etsi herkeämättä – ja sekin onnistui vasta, kun valta oli al-Qaidassa jo siirtynyt muualle.

Bin Ladenin jäljittäminen ja surmaaminen on Yhdysvalloille propagandavoitto pitkälti vain amerikkalaisten omissa silmissä. Obama saattoi voittaa teolla itselleen toisen presidenttikauden, mutta yksin bin Ladenin surma ei murenna al-Qaidan operatiivista toimintaa. Järjestö on toiminut jo useiden vuosien ajan muiden johtamana ja eriytynyt itsenäisiksi alueellisiksi ryhmiksi.

Muodollisesti al-Qaidaa johtaa nyt sen tärkein ideologi, egyptiläinen silmälääkäri Ayman al-Zawahiri, mutta uudet johtajat voivat kasvaa esiin bin Ladenin varjosta.

Bin Laden vannoi vuonna 2006 ääninauhalla kuolevansa vapaana miehenä. Kuolema ase kädessä, amerikkalaissotilaiden ampumana saattaa olla paras tapa, jolla hän palvelee väkivaltaisten ääri-islamilaisten liikkeiden asiaa – häntä ei päästy nöyryyttämään kuten Saddam Husseinia.

Marttyyriyden merkitys islamilaisen fundamentalismin maailmassa on suurempi kuin lännessä ymmärretään.

Yhdysvaltain uhkaukset, että oikeuden pitkä käsi tavoittaa aina lopulta vastustajansa, eivät toimi riittävänä pelotteena niin kauan kuin ääri-islamilaisuuden perussyyt pysyvät. Niitä ovat tyytymättömyys, katkeruus, kauna ja epäluulo niiden keskuudessa, jotka ovat jääneet paitsi koulutuksesta, työpaikoista ja demokratiasta.

Länsi suojautuu lähikuukaudet al-Qaidan kostoiskuja vastaan. Tärkeimmät merkit ääri-islamilaisten terroristien toimintakyvystä saadaan kuitenkin vasta vuosien kuluttua. Ainakin siihen asti bin Ladenin varjo roikkuu pitkänä kansainvälisten lentokenttien ja suurkaupunkien vilkkaimpien liikekeskusten yllä.

Lisää aiheesta

Osama bin Laden – mitä hänestä todella tiedettiin? (Suomenkuvalehti.fi 2.5.2011)