Maistatko briossin?

Samppanja saa arominsa merenelävistä, jotka kuolivat, kalkkeutuivat ja versovat nyt uutta elämää Ranskan pohjoisilla alangoilla. Sitä makua Suomikin janoaa.

Ulkomaat 29.03.2018 06:00
Teksti Vappu Kaarenoja Kuvat Niclas Mäkelä

Haluatko lasin kuohuviiniä, kampaaja kysyy. Olen päivän viimeinen parturoitava. On torstai, ja kampaajalla seuraava päivä on vapaa. Hän avaa pullon. ”Perjantaiskumppaa.”

Kaksi päivää myöhemmin, lennolla Helsingistä Pariisiin, takanani istuva pariskunta valitsee sky bistro -menusta piccolo-pullot samppanjaa. He kohottautuvat arjen yläpuolelle, heillä on loma alkamassa.

Ilmassa on hyvää kulttuuritahtoa. Sosiologinen käsite kuvaa keskiluokan taipumusta jäljitellä eliitin makua. Luksus arkistuu, kun pulliaiset pääsevät sen makuun. Vielä 1800-luvulla kahvi ja sokeri olivat prestiisituotteita.

Nykyään jos osallistuu ”kakkukahveille” on hyvä mahdollisuus saada käteen kuohuviinilasi.

Kuohuviinin myynti on kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Ja kuohuviineistä hienoimman, samppanjan: nelinkertaistunut! Suomessa myydään noin 600 000 pulloa samppanjaa vuodessa.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö