Nuorten protestiliike Espanjan vaaleista: ”Meidän unelmamme eivät mahdu teidän vaaliuurniinne”

Ulkomaat 19.11.2011 12:01
vaalijulisteita Työtön mies kulkee Alfredo Pérez Rubalcaban ja Mariano Rajoyn vaalimainosten ohintse Sevillassa, Andalusiassa, 15. marraskuuta. Kuva Marcelo del Pozo / Reuters / Lehtikuva.

Espanjalaiset lähtevät sunnuntaina 20. marraskuuta uurnille innottomina ja lopen kyllästyneinä José Luis Rodríguez Zapateron sosialistihallitukseen. Ennenaikaiset parlamenttivaalit käydään keskellä pitkittynyttä talous- ja velkakriisiä, suurtyöttömyyttä ja mielenosoituksia.

Kärjistynyt eurokriisi ja makinoiden paine ovat lisänneet voimattomuuden tunnetta. Vaaleja synkistää kansan turhautuminen vastuuttomiksi koettuihin päättäjiin.

Mielipidekyselyt ennustavat konservatiiviselle kansanpuolueelle PP:lle ylivoimaista 45-47 prosentin äänisaalista. Hallitsevat sosialistit romahtaisivat 30 prosenttiin, historiallisiin pohjalukemiin.

Kaksintaistelussa vastakkain ovat politiikan vanhaan kaartiin kuuluvat konservatiivijohtaja Mariano Rajoy, 56, ja sosialistien entinen sisäministeri Alfredo Pérez Rubalcaba, 60.

Vaalipäivän harvoja kysymysmerkkejä on tyhjää protestina äänestävien määrä.

”Meidän unelmamme eivät mahdu teidän vaaliuurniinne”, kuuluttaa Espanjan demokratiaa farssiksi syyttävä nuorten protestiliike.

Toukokuun 15. päivän liike ei koskaan aikonut puolueeksi, mutta kyselyissä sen tavoitteita kannattaa 73 prosenttia. ”Liike vetoaa enemmän suuttumuksellaan kuin laatimillaan ehdotuksilla”, arvioi poliittisten liikkeiden tutkija Jaime Pastor Madridin UNED-yliopistosta.

Reseptinä sokkihoitoa

Vaalivoittajalla ei ole hetkeäkään hukattavana. Hän saa syliinsä yli viisi miljoonaa työtöntä ja Euroopan korkeimman työttömyysasteen, 21,5 prosenttia. Eläkeiän nostoon ja virkamiesten palkkojen leikkauksiin raivostuneiden äänestäjien ja ammattiliittojen mitta alkaa olla täynnä.

Espanjan on myös karkotettava pelot tukipaketin tarpeesta.

Kansanpuolueelle on povattu 194-198 paikkaa 350-paikkaiseen parlamenttiin. Tällä paikkamäärällä Rajoy saisi suunnitelmansa talouden rajusta sokkihoidosta helposti läpi joutumatta neuvottelemaan pienpuolueiden kanssa. Reseptinä on karsia julkisia menoja armotta. Espanjan valtiontalouden alijäämä on Euroopan kärkeä. Konservatiivit vannovat puskevansa sen EU:n vaatimaan 4,4 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä. Se vaatisi 36 miljardin euron leikkauksia.

Ohjelman yksityiskohdat on pidetty hämärän peitossa. Vakuutteluista huolimatta moni epäilee, että listalla on tulenarkoina pidetyt koulutus ja terveydenhuolto. Rajoy lupaa myös keventää veroja kulutuksen kannustamiseksi, työmarkkinoille joustavuutta ja valtionyhtiöiden yksityistämisohjelmaa.

Ekonomistien mukaan näillä eväillä espanjalaisten on kestettävä työttömyyden paisuminen vielä lähikuukausina.

Sosialistien Rubalcaban lääke olisi pyytää EU:lta lisäaikaa alijäämän hoitamisessa, jotta valtio voisi tukea talouskasvua. Se ei äänestäjiä vakuuta.

Väritön kriisijohtaja

Rajoy itse ei ole suurten visioiden mies. Hän ihailee Ranskan presidenttiä Nicolas Sarkozya mutta muistuttaa itse enemmän sivuroolissa ahertavaa virkamiestä. ”Rajoy on pragmaattinen, sovitteleva eikä juurikaan aatteellinen. Improvisointi ja kekseliäisyys eivät ole hänen vahvuuksiaan”, kuvaa politiikan tutkija Florentino Portero UNED-yliopistosta.

Rajoy on rämpinyt läpi pahoissa hetteiköistä. Hän on konkari edeltäjänsä José María Aznarin hallituksista, jolloin hän puolusti espanjalaisille Irakin sotaan osallistumista. Oppositiojohtajana hän on ryöpyttänyt väsymättä Zapateroa neuvotteluista baskiseparatistijärjestö ETAn kanssa.

Rajoyn piti saada pääministerin valtikka jo seitsemän vuotta sitten, mutta Madridin junapommi-iskut parlamenttivaalien alla tulivat väliin. Äänestäjät hermostuivat, kun Aznarin hallitus syytti iskusta ETAa. Poliisi uskoi, että syyllisiä ovat ääri-islamistit. Vaalien voittajaksi nousi Zapatero.

Aznarin taakka onkin ollut Rajoylle kiusallinen. Hän on luotsannut puoluetta maltillisempaan suuntaan ja alleviivannut oppi-isänsä taitoa luoda työpaikkoja 1990-luvun talousahdingon aikana. Yli 20 prosentin työttömyys puolitettiin.

Ulkopolitiikka ei ole köyhästä Galiciasta tulevan Rajoyn intohimoja. Yhtä erityistä sulkaa hän tosin havittelee hattuunsa: Espanjan uskottavuuden ja aseman palauttamisesta Euroopassa.

”Euroopalle ja maailmalle on lähetettävä viesti: Espanjassa asiat muuttuvat”, Rajoy vakuutti Zaragozassa.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.