Niinistö, Putin – ja Snowden Kultarannassa

Presidentti Sauli Niinistön vieraaksi Kultarantaan saapui tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka käyttäytyi itsevarmasti ja puolusti linjaansa suosionsa laskusta huolimatta.

Tämä on kolmas kerta, kun Niinistö presidenttikaudellaan tapaa Putinin. Kahta ensimmäistä tapaamista on hallinnut talous. Tällä kertaa Niinistö ennakkotietojen mukaan halusi keskustella Putinin kanssa muustakin kuin taloudesta. Näin myös kävi.

Vierailun kiinnostavimmaksi henkilöksi nousi Edward Snowden. Hyvä niin, sillä puhuessaan Snowdenista Putin tuli kertoneeksi myös Venäjän suhteesta Yhdysvaltoihin.

Edward Snowden

Tiistai-iltapäivään mennessä Venäjältä ei oltu saatu varmistusta, oliko Yhdysvaltojen turvallisuusviraston NSA:n vakoiluohjelman paljastanut Edward Snowden lentänyt Honkongista Moskovaan. Vahvistamattomien tietojen mukaan Snowdenin oli tarkoitus jatkaa Moskovasta matka Kuuban kautta Ecuadoriin.

Putin toi selvyyttä asiaan vastatessaan kysymykseen lehdistötilaisuudessa. Putinia pyydettiin kommentoimaan Yhdysvaltain väitettä, että Venäjä suojelee rikollista.

Putin nielaisi haukotuksen ja vastasi.

”Snowden tuli Moskovaan. Meille se oli yllätys”, Putin sanoi mahdollisimman selkeästi. Putinin mukaan Venäjän erikoisjoukot eivät olleet missään tekemisissä Snowdenin kanssa.

”Valhetta ja roskaa” Putinin mukaan oli se, että Venäjä suojelisi rikollista. Venäjä luovuttaa henkilöitä vain niihin maihin, joiden kanssa sillä on luovutussopimus. Yhdysvaltain kanssa tällaista sopimusta ei ole.

Siinä menivät Putinin terveiset Yhdysvaltoihin ja samalla muihin maihin, jotka ovat tarjonneet turvapaikan Venäjältä paenneille.

Putin vertasi Snowdenia (useiden aktivistien tavoin) Wikileaksista tunnettuun Julian Assangeen.

”Assange ja Snowden pitävät itseään ihmisoikeustaistelijoina, jotka toimivat informaation vapaan kulun puolesta. Kysykää itseltänne, pitäisikö tällaiset henkilöt luovuttaa niin, että heidät voidaan mahdollisesti tuomita vankilaan. Henkilökohtaisesti en haluaisi käsitellä tällaisia asioita”, Putin sanoi.

Venäjälle Putin ei Snowdenin toivo jäävän.

”Herra Snowden on vapaa mies ja mitä nopeammin hän päättää, mikä hänen matkansa pääkohde on, sitä parempi meille.”

Suomessa kaksi ministeriä on koettanut nostanut julkiseen keskusteluun Snowdenin kohtalon. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Vino vaati, että Suomen tulisi tarjota Snowdenille turvapaikkaa. Ympäristöministeri Ville Niinistö kehui kannaottoa ja mietiskeli Helsingin Sanomille, että Snowdenin kohdalla turvapaikkakriteerit voisivat täyttyä.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja puolestaan kommentoi STT:lle, ettei hän pidä Snowdenin tekemiä paljastuksia moraalittomina tai rikollisina tekoina.

Presidentti Niinistö kertoi nyt ensi kertaa pyydettäessä ajatuksiaan Snowdenista. Niinistön mielestä kysymys on siitä, mitä oikeuksia viranomaisilla tulee olla esimerkiksi terroritekojen estämiseksi. Niinistöllä ei ollut tähän selkeää vastausta.

Hänen mukaansa julkisuudesta on voinut saada virheellisen kuvan, että Yhdysvalloissa saa urkkia kaikkien viestejä. Niinistön mukaan näin ei ole, vaan Yhdysvalloissa tähän vaaditaan erityistuomioistuimelta lupa.

Aikaisemmilla Suomen-vierailullaan Putin on ajanut ohi mielenosoitusten, joissa on vaadittu Karjalan palauttamista takaisin Suomelle. Nyt oli toisin.

Karjala takaisin -huudot vaihtuivat Amnestyn mielenosoittajiin

Putinin matkan varrella mieltä osoittivat ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Internationalin kannattajat. Vetoomus oli esitetty myös Niinistölle.

Niinistöä on arvosteltu jonkin verran siitä, että hän on kaihtanut ihmisoikeuskysymyksiä ulkopolitiikassaan. Yksi kritisoijista on ollut juuri Amnesty, joka julkaisi ”Putin, miksi pelkäät?” -ilmoitukset sekä Helsingin Sanomissa että Hufvudstadsbaldetissa. Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson esitti blogissaan kolme kysymystä presidenttien keskusteluun: Saako vallanpitäjiä arvostella Venäjällä, miksi Venäjällä hyökätään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastaan ja miksi Putinin hallinto pyrkii estämään mielenosoitukset.

Putin oli pannut mielenilmaukset merkille.

”En minä heidän vihollisensa ole”, Niinistö kertoi Putinin kommentoineen.

Venäjän kansalaisyhteiskunnan tila nousi esille presidenttien keskusteluissa, tämän Niinistö ilmoitti kysymättä.

Niinistöä oli kiinnostanut paljon huomiota saanut laki, joka vaatii poliittiseen toimintaan osallistuvien, ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen rekisteröitymistä ulkomaisiksi agenteiksi. Sanapari ulkomainen agentti tarkoittaa Venäjällä käytännössä vakoilijaa.

Lehdistötilaisuudessa Putin puolusti järkähtämättä lakeja, joiden ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on arvioinut vievän Venäjän kansalaisyhteiskuntaa neuvostoaikaisiin synkkiin vuosiin.

Ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä pitää Putinin mukaan tarkkailla siksi, että niillä on vaikutusta Venäjän sisäisiin asioihin. Putin muistutti, että ulkomaalaista rahaa saavia järjestöjä rekisteröidään myös Yhdysvalloissa ja Intiassa.

Niinistö toivoi, ettei järjestöjen rekisteröimisvaatimuksia ainakaan nykyisestä tiukenneta.

Homopropagandan kieltävä laki on Putinin mukaan tarpeen siksi, että Venäjä haluaa suojata lapsia. Putin oli tietoinen, ettei Suomessa tällaista lakia ole.

”Meidän mielestä tätä pitää rajoittaa. Toivomme, ettette puutu meidän duuman säätämiin lakeihin”, Putin sanoi.

Venäjältä ei ollut jäänyt huomaamatta, että Niinistö järjesti Putinin vierailun alla ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutilaisuuden Kultarannassa. Näytti siltä, että tämä sopi Niinistölle mainiosti.

Niinistö selvensi Putinille turvallisuuspolitiikkaa

Lehdistötilaisuudessa Niinistö kertoi halunneensa selventää Putinille Suomessa käytyä keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

”Totesin, että keskustelut Suomen sisällä ovat olleet stabiileja ja avoimia”, Niinistö sanoi.

Putinilla ei ollut tarvetta sanoa turvallisuuspolitiikasta mitään. Se ei ole ihme.

Suomen ja puolustusliitto Naton suhteet ovat aihe, joka on jo usean vuoden ajan noussut esille toimittajien esittämissä kysymyksissä presidenttien lehdistötilaisuuksissa. Venäjän kanta on pysynyt samana: Suomi tekee omat päätöksensä, Venäjää Suomen jäsenyys ei miellyttäisi ja samaan aikaan Naton laajentuminen johtaisi toimenpiteisiin myös Venäjällä. Viimeksi tämän lausui puolustusministeri Sergei Shoigu vieraillessaan Helsingissä toukokuun lopulla.

Tähän Putinilla ei ollut lisättävää.

Vladimir Putinille myöhästelyä on arkea. Kultarantaan Putin saapui lähes kaksi tuntia myöhässä. Tämä on jo Putinillekin paljon. Mitään erityistä syytä myöhästymiselle ei kerrottu.

Vain muutaman tunnin vierailuksi suunniteltu piipahtaminen Suomeen venyi myös reilusti lopusta. Kun mustat auto jo valmistautuivat kiidättämään Putinin lentokentälle Turusta Forum Marinumin pihalta, Putin kiipesi seurueineen kaikessa rauhassa illanviettoon Suomen Joutsenelle.

Siellä oli aikaa puhua jääkiekosta ja kirjallisuudesta vanhojen turkulaistuttujen kanssa.

Putin viesti vierailun päätteeksi olevansa presidentti, joka päättää omista aikatauluistaan.