Netti avuksi ylioppilaskokeissa? Tanska salli, Suomi vielä miettii

SK:n toimitus
Ulkomaat 11.2.2010 12:30
Ylioppilaskirjoitukset Tänne läppärit mukaan? Tanskassa ylioppilaskirjoituksissa saa käyttää internetiä äidinkielen kokeessa. Kuva Helsingin Itäkeskuksen lukiosta helmikuulta 2009. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

”Verkko on meille arkipäivän todellisuutta. Siksi uudet koetehtävät ovat paljon mielekkäämpiä. Netissä tieto päivittyy koko ajan. Emme siis kirjoita satoja vuosia vanhoista kirjailijoista, vaan asioista, jotka ovat ajanmukaisia”, abiturientti Umar Gulzar, 18, sanoo.

”Jos jumitan jonkin tehtävän kanssa, etsin verkosta erilaisia mielipiteitä ja saan niistä inspiraatiota”, jatkaa luokkakaveri Sara Blaabjerg Hansen, 18.

Hansen ja Gulzar ovat Greven lukion opiskelijoita. He saavat käyttää internetiä ensi kevään ylioppilaskirjoituksien äidinkielen kokeessa. Sama mahdollisuus tulee kaikille Tanskan lukiolaisille vuonna 2011 kolmessa oppiaineessa.

Parinkymmenen minuutin junamatkan päässä Kööpenhaminasta sijaitsevan Greven kunnan lukio on yksi pilottikouluista, joissa on harjoiteltu parin vuoden ajan verkon käyttöä äidinkielen, yhteiskuntaopin ja matematiikan kokeissa.

Gulzarin mielestä uudet äidinkielen kokeet eivät ole helpommat kuin perinteiset kokeet.

”Verkosta löytää loputtomasti tietoa, mutta sitä pitää osata arvioida ja valikoida. Tämän pohjalta rakennetaan sitten itsenäinen teksti. Se on vaativaa työtä”, hän sanoo.

Gulzar kertoo luottavansa lähteinä enemmän verkkoarkistojen journalistisiin artikkeleihin kuin esimerkiksi Wikipediaan.

”Silti suhtaudun lähteeseen kriittisesti”, nuorimies sanoo.

Suomessa odotetaan suunnannäyttäjää

Suomalaiset työryhmät miettivät kovasti, miten tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt) pitäisi hyödyntää koulujen opetuksessa. Koulut perustavat pilottia pilotin päälle.

Teknologiaa ei kuitenkaan ole saatu valjastettua opetuskäyttöön suuressa osassa Suomen kouluja. Opettajankoulutus laahaa perässä. Kaikilla opettajilla ei ole koulun tarjoamaa henkilökohtaista tietokonetta, saati sitten oppilailla.

Näin Suomen koululaitos nähdään Microsoftilla, joka on tehnyt vuosia atk-ohjelmia opetuskäyttöön.

”Koulujen pitäisi siirtyä 2000-luvulle toimintatavoissa ja työkulttuurissa! On paljon kouluja, jotka ovat opettaneet 30 vuotta samalla tyylillä. Tasoerot koulujen välillä ovat aivan liian suuret”, sanoo Microsoftin ohjelmapäällikkö Marianna Nieminen. Hän on taustaltaan pedagogi.

Suomi on useiden tilastojen valossa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä Euroopan keskitasoa ja Pohjoismaiden joukossa viimeinen. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan tuoreen raportin mukaan Suomessa tvt:n hyödyntämisessä kouluissa puuttuu selkeä tavoite ja suunta.

”Emme ole löytäneet menetelmiä levittää hyviä kokeiluja kaikkien tietoisuuteen”, Opetushallituksen opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä sanoo.

”Opettajat ovat aika itsenäisiä valitessaan opetusmenetelmiä. Kun tulokset ovat olleet hyviä, kaikilla ei ole ollut motivaatiota hyödyntää tietotekniikkaa. Pisa-tulokset eivät kuitenkaan voi olla päätavoite. Tavoite on, että oppilaat saavat koulusta tarvittavat tietoyhteiskuntavalmiudet.”

Vähähyypän mielestä teknologian käyttöön kouluissa ei ole ollut riittävää velvoitetta.

”Tähän on tulossa todennäköisesti muutos. Tulee se sitten yo-kirjoitusten kautta tai opetussuunnitelmassa.”

Vähähyypän mielestä Suomessa tarvitaan suuri, valtakunnan tason ponnistus, jotta asia saadaan ”rysäytettyä eteenpäin”.

Tanskassa lyijykynistä on luovuttu

Suomessa ylioppilastutkintolautakunta ohjeistaa, että ”Kokelaan tulee kirjoittaa koesuoritukset selvästi ja siististi. Lyijykynän jälki ei saa olla liian himmeä; sopiva lyijykynä on HB tai nro 2.”

Tanskassa ylioppilaskokeiden esseet on kirjoitettu oppilaan omalla tietokoneella jo vuosikymmenen ajan. Osassa lukioita tehtävien aineisto jaetaan cd-romilla.

Digitaalisessa äidinkielen kokeessa voi aineistona olla esimerkiksi lyhytelokuva tai mainospätkä. Fysiikassa tehtävän yhteydessä voidaan tarjota laaja määrä tilastoja.

Maan verkkopilottihankkeesta vastaava opetusministeriön Steen Lassen vakuuttaa, että tanskalaiset opiskelijat ja opettajat kokevat uudistuksen luontevana kehityksenä. ”Vain ulkomailla se on herättänyt ihmetystä”, hän sanoo.

Ongelmatonta verkon vapaa käyttö ylioppilaskirjoituksissa ei kuitenkaan ole.

Greven lukion äidinkielen lehtorin Erik Erstrupin mukaan jotkut äidinkielen opettajat pelkäävät, että perinteisen kirjallisuuden arvostus saattaa uusien yo-kokeiden myötä vähentyä ja huomio keskittyä pääasiassa mediasisältöihin.

Erstrup itse on kiinnostunut tietotekniikan mahdollisuuksista. Kun verkkoa pitää osata käyttää myös yo-kokeissa, mediakasvatuksesta tulee luonteva osa oppitunteja.

”Mutta on tietysti mahdollista, että asioiden käsittely pinnallistuu”, hän myöntää.

Greven lukion opiskelijoiden mielestä tehtävänannot eivät ole aina tarpeeksi tarkkoja.

”Tehtävä voi olla, että analysoi verkkosivua, mutta en minä tiedä tarkalleen, mitä asioita pitää katsoa”, Sara Blaabjerg Hansen sanoo.

Hansenin mukaan pilottihankkeessa on opittu yrityksen ja erehdyksen kautta.

”Olemme joutuneet tavallaan arvaamaan, mitä milloinkin vaaditaan”, hän kritisoi. Hänen mukaansa opiskelijoille ei ole opetettu, mitkä sivustot ovat luotettavia ja mitkä eivät. Kriittinen arviointi on pitänyt oppia itse.

Lääkäriksi aikova Hansen arvelee kuitenkin hyötyvänsä uudenlaisesta tehtävänasettelusta kevään ylioppilaskirjoituksissa.

Huijaaminen helpottuu

Tavaroihin piilotetut lunttilaput ja käteen piirustellut kaavat voi Tanskassa unohtaa. Vapaa verkon käyttö uudistaa myös lunttaamisen.

”Huijaaminen kirjoituksissa onnistuisi helposti, eikä siitä edes jäisi kiinni”, Gulzar sanoo empimättä.

Molemmat sanovat tietävänsä luokkakavereita, jotka ovat huijanneet harjoituskokeissa.

Lunttaajat ovat katsoneet verkosta esimerkiksi aiempien vuosien aineita. Suora kopiointi verkosta ei ole mahdollista, sillä koe-esseitä verrataan tietokoneohjelmalla nettisisältöihin.

”Mutta eivät valvojat näe välttämättä, jos chattaan jonkun kanssa”, Hansen sanoo.

”Siskoni voisi auttaa minua esimerkiksi kieliopin kanssa tai antaa tekstistä palautetta muuten”, Gulzar selittää modernin lunttaamisen mahdollisuuksia.

Jos opiskelija jää huijauksesta kiinni, suoritus hylätään. Seuraavan kerran kirjoituksiin voi osallistua vasta vuoden kuluttua.

”Lisää koulutusta opettajille ja rehtoreille”

Microsoftin Marianna Niemisen mielestä suomalainen ylioppilaskoe pitäisi uudistaa. Sitä opetetaan, mitä arvioidaan ja mitataan, hän perustelee.

”Meillä on käytössä tällainen buliminen malli: opiskelijalle syötetään tietoa, sitten mennään tenttiin tai kokeeseen ja oksennetaan se ulos.”

Niemisen mielestä opetuskulttuurin on muututtava kokonaisuudessaan. Ei riitä, että diat muutetaan power point -esityksiksi.

”Jotta teknologiainvestoinneista saadaan hyötyä, ohjelmia pitää oppia käyttämään monipuolisesti. Tekniikka voi tukea erilaisia oppimismenetelmiä. Joku oppilas tykkää kuunnella, toinen katsoa videota ja yksi kirjoittaa.”

Marianna Nieminen listaa kolme ensiaskelta tietoyhteiskunnan auvoon.

”Ensimmäiseksi kaikille opettajille oma läppäri. Se on kaiken a ja o. Opettaja on tietotyöläinen. Toiseksi, tarvitsemme riittävän nopeat verkkoyhteydet kaikkiin kouluihin. Kolmanneksi, opettajien ja rehtoreiden koulutus kuntoon.”

”Mutta muutos lähtee rehtoreista”, hän sanoo.

”Valtiovallan satsaus näihin asioihin on lähtökohta. Hankintoja on vaikea sälyttää kuntien harteille. Järkevää skaalaetua ei saada, jos jokainen kunta hoitaa nämä asiat yksitellen.”

Teksti Janne Junttila, Kööpenhamina

Aiheesta lisää
Suomalainen tietoyhteiskunta: Vitsikö? (Suomenkuvalehti.fi 23.7.2009)

Keskustelu

Miksi jutun auktoriteetti on microsoftin ohjelmistopäällikkö? Melko jäävi sanomaan kyseisestä asiasta?

Eikö pääpointti ole että opiskelijat oppivat asioita, aivan sama millä välineillä tai keinoilla…

Hiukan kriittisyyttä ja eri toimijoita juttuihin, ettei mene ihan yksisilmäiseksi journalismiksi!

Tmä microsoftin tyyppi sanoo, että ”opetuskulttuurin on muututtava” ja esittää samalla seuraavaa;

”Ensimmäiseksi kaikille opettajille oma läppäri. Se on kaiken a ja o. Opettaja on tietotyöläinen. Toiseksi, tarvitsemme riittävän nopeat verkkoyhteydet kaikkiin kouluihin. Kolmanneksi, opettajien ja rehtoreiden koulutus kuntoon.”

Näin toimimalla ei muutu kuin kulutuskulttuuri!!! Zsiisus mikä markkinointipuhe!!!!

Toimittaja hiukan hereillä!!

Voipi tulla sitten suru puseroon kun yliopistossa ei sitä läppäriä saakaan tentissä käyttää.

Yo-koe päivänä Wikipedia sotketaan virheellisellä tiedolla, niin tarkastajilla on ihmettelemistä! Myös palvelinestohyökkäys olisi hulvaton veto.

Minusta tanskalaisten malli on ainakin kokeilemisen arvoinen. Koulun jälkeisessä elämässä jokainen fiksu käyttää hyväkseen olemassa oleva tietoa ja jalostaa sitä, miksi kykyä tähän ei olisi syytä koulussa opettaa ja ylioppilaskirjoituksissa mitata.

On houkuttelevaa hakea toisten esittämiin ratkaisuihin ongelmia, jos tanskalaiset pystyvät homman hoitamaan miksemme mekin. Wikipedian sotkeminen on kaukaa haettu. On muitakin lähteitä ja eihän yo-kirjoitusten kysymykset edes ole laajasti tiedossa ennen kokeen päättymistä. Yo-kokeiden vastuuhenkilötkö siis sotkisi netin?

”Yo-koe päivänä Wikipedia sotketaan virheellisellä tiedolla, niin tarkastajilla on ihmettelemistä! Myös palvelinestohyökkäys olisi hulvaton veto.”

Google learn tarjoaa varmaan välimuistin ylioppilaskokeiden ajaksi koulujen käyttöön.

Jaa-a. Tottahan toki verkko on osa päivittäistä elämää, mutta miksi esseet pitäisi kirjoittaa koneella ylioppilaskirjoituksissa? Kynällä kirjoitettua tekstiä joutuu suunnittelemaan ja rakentamaan etukäteen enemmän, mikä on ihan positiivinen juttu.

Kyllä tieto- ja viestintätekniikan pitäisi jo olla arkipäivää kouluissamme. Monissa kouluissa onkin, mutta ikävä kyllä monissa ei. Muutos lähtee koulujen johtamisesta ja siitä, että vihdoinkin uskallettaisiin puuttua opettajan itsenäiseen (yksinäiseen?) työhön ja yllä mainittuun itsenäiseen opetusmenetelmien valitsemiseen. Kyllä muillakin työpaikoilla työnantaja määrittelee työvälineet, joilla hommat hoidetaan. Tosin työnantajan pitää sitten tarjota ne välineet!