Nato-maat riitaisia laajentumisesta ja Afganistanista

Jyrki Jantunen
Ulkomaat 2.4.2008 19:58

Sotilasliitto Naton jäsenmaat olivat huippukokouksensa alkaessa pahoin erimielisiä sekä Afganistanin operaation tulevaisuudesta että Naton laajentumisesta itään.

Nato aloitti kaikkien aikojen suurimman kokouksensa Romanian Bukarestissa keskiviikkoiltana. Tapaamista on suojaamassa jopa kymmeniätuhansia poliiseja.

Näkemyseroista huolimatta Kroatia ja Albania ovat silti saamassa Natolta torstaina kutsun liittyä liiton jäseniksi. Makedonian jäsenyys on sen sijaan kaatumassa Kreikan vastustukseen.

Naton tiedottaja James Appathurai myönsi ennen kokouksen alkua, ettei Kreikka ollut antanut periksi kiistassa, joka koskee Makedonian virallista nimeä.

Kreikalla on Makedonia-niminen pohjoinen maakunta, ja Makedonian valtion nimestä on riidelty kansainvälisellä tasolla jo vuosia.

Ukrainalle ja
Georgialle jarruja

Ukrainan ja Georgian alustavat jäsenyyshaaveet olivat osaltaan tyssäämässä useiden Euroopan maiden vastustukseen.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush haluaisi osaltaan, että maat kutsutaan torstaina mukaan niin sanottuun jäsenyysvalmennusohjelmaan. Tämä on jäsenyyden esiaste. Monet Itä-Euroopan Nato-maat tukevat Bushia.

Ranska ja Saksa haluavat kuitenkin lykätä päätöstä. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi kokoukseen saapuessaan, että jäsenyysvalmennuksesta puhuminen on liian aikaista. Muun muassa Norja, Belgia ja Hollanti ovat olleet samoilla linjoilla.

Ukrainan poliittisen johdon sitoutuminen Nato-jäsenyyteen on näyttänyt Euroopassa vielä liian epävarmalta. Georgian kohdalla maan opposition kova kohtelu on puolestaan epäilyttänyt monia.

Venäjä vastustaa kiivaasti kummankin liittymistä Natoon, mikä on myös vaikuttanut Euroopan maiden kantoihin.

Ranskalta
Afganistan-vahvistusta

Myös suhtautuminen vaikeuksissa olevan Afganistaniin jakoi mielipiteitä. Naton on torstaina määrä päättää, miten operaation kanssa edetään.

Bush patisteli osaltaan Nato-maita lisäämään joukkoja etenkin eteläisessä Afganistanissa. Hänen mukaansa liitolla ei ole varaa epäonnistua taistossa Taleban-liikettä vastaan.

”Olipa se kuinka kallista ja vaikeaa tahansa, meidän on voitettava”, Bush painotti.

Kuitenkin vain Ranskan presidentiltä Nicolas Sarkozylta odotettiin keskiviikon illallisella varmasti ilmoitusta lisäpanostuksista. Ranskakaan ei tosin välttämättä halua lähettää sotilaitaan vaaralliseen etelään.

Yhdysvaltojen ohella etenkin Kanada vaatii tukea alueelle. Kaksikon lisäksi etelässä taistelevat tällä hetkellä vain Hollanti, Britannia ja Tanska.

Natolla on Afganistanissa yli 40 000 sotilasta. Lisää tarvittaisiin ainakin 1 500. Suomella on Afganistanissa satakunta sotilasta, kaikki maan rauhallisemmassa pohjoisosassa.

Teksti Erja Yläjärvi, STT, Bukarest