Muisti pettää leikkaussalissakin – tarkistuslista pelastaa

Unohdus

Lentokone ei lähde nousukiitoon, ennen kuin kapteeni ja perämies ovat tarkistaneet listalta, että koneen laipat, polttoaineensyöttö, sähköjärjestelmät ja sen sellaiset toimivat, kuten pitääkin. Tarkistuslistan ansiosta voidaan helposti välttää onnettomuuksia, jotka johtuisivat lentäjien huolimattomuudesta ja huonomuistisuudesta.

Sen sijaan kirurgien, anestesiologien ja muiden leikkaussalin ammattilaisten muistiin ja huolellisuuteen on perinteisesti luotettu. Kun ihmisen kognitiivisten kykyjen luontaista vajavaisuutta ei ole otettu huomioon, kirurgit ovat pahimmillaan leikanneet vääriä potilaita tai vasenta munuaista oikean sijaan.

Kirurgi voi myös unohtaa instrumentteja potilaan sisään. Vaikka näin ei käy usein, tapaukset ovat sen verran hurjia, että ne päätyvät usein kansainväliseen uutisvirtaan bulevardilehdistön riemuksi. Esimerkiksi runsas vuosi sitten brittilehti Sun kertoi perheenäidin tavallisesta sappirakon leikkauksesta. Kipu mahassa jatkui kuukausia leikkauksen jälkeen, ja kun potilas palasi sairaalaan, hänelle tehtiin magneettikuvaus.

Kuvauksessa kipu paheni sietämättömäksi, ja lääkärit epäilivät, että potilaan sisällä täytyy olla jotakin metallista, joka reagoi voimakkaaseen magneettikenttään. Röntgenkuvat paljastivat, että sappirakon leikkausta tehnyt lääkäri oli unohtanut lähes 18 senttiä pitkät pihdit naisen sisään.

Maailmassa tapahtuu vuosittain noin miljoona leikkaushoidon komplikaatiota, kirjoittaa Turun yliopiston kirurgian dosentti Tuija Ikonen Erikoislääkärissä. Näistä komplikaatioista arviolta puolet olisi estettävissä vaikuttamalla inhimillisiin virheisiin.

Hyviä tuloksia Suomessa

Maailman terveysjärjestö WHO lanseerasi vuonna 2008 leikkaustiimin tarkistuslistan, johon on koottu 19 keskeistä turvallisuustarkastusta. Tarkistuslista pilotoitiin neljässä teollisuusmaassa ja neljässä kehitysmaassa. Ennen tarkistuslistan käyttöönottoa ja sen jälkeen seurattiin yhteensä 8000 leikkausta.

Kaikki haittatapahtumat kirjattiin systemaattisesti, ja tuloksena oli komplikaatioiden ja kuolemien väheneminen yli kolmanneksella, kun tarkistuslista otettiin käyttöön. Korkean teknologian maissa komplikaatioita esiintyi 10,3 prosentissa leikkauksista. Tarkistuslista vähensi komplikaatiot 7,1 prosenttiin.

Päivystysleikkauksien kohdalla tarkistuslistasta oli vielä enemmän hyötyä. Komplikaatiot vähenivät 18,4 prosentista 11,7 prosenttiin ja kuolemat peräti 3,7 prosentista 1,4 prosenttiin.

Parissa vuodessa leikkaustiimin tarkistuslista on levinnyt laajalle, Ikonen kirjoittaa. WHO:n potilasturvallisuussivustolle on kerätty sairaalat, jotka ovat rekisteröineet tarkistuslistan käyttöön. Huhtikuussa niitä oli maailmassa jo yli 4 000. Suomesta on mukana kahdeksan sairaalaa.

Tarkistuslistan käyttöä on ilmoittanut edistävänsä jopa 25 maata, mukana ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Ranska. Vakuutuspohjaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä vakuutusyhtiöt usein edellyttävät listan käyttöä.

Suomessa listaa kokeiltiin neljässä sairaalassa, Ikonen kirjoittaa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Esimerkiksi neurokirurgian leikkaushaavojen komplikaatioita esiintyi ennen tarkistuslistan käyttöönottoa 19,3 prosentissa leikkauksista, mutta listaa käytettäessä vain 7,5 prosentissa.

Tarkistuslista kokoaa hyvän leikkaushoidon käytännöt yhteen ja toimii muistin apuna sen varmistamiseksi, että kaikki oleellinen on tehty ja on jokaisen tiimin jäsenen tiedossa. Kun tarkistuslistan käyttöön on kerran opittu, siihen kuluu Ikosen mukaan ylimääräistä aikaa tuskin lainkaan.

Tiimin tarkistuslista

Kirurgit ja muut ammattilaiset käyvät yhä useammin leikkaussalissa läpi 19-kohtaisen tarkistuslistan. Se koostuu kolmesta osasta. Tietyt asiat varmistetaan viimeistään ennen anestesian aloittamista. Toista kohtaa voi luonnehtia ”aikalisäksi ennen leikkausviiltoa”. Kolmas kokonaisuus muodostuu varmistuksista ennen leikkaussalista poistumista.

Ennen anestesiaa on selvitettävä muun muassa potilaan henkilöllisyys, tehtävä toimenpide ja onko siihen potilaan suostumus. On varmistettava leikattava puoli, sykettä ja veren happipitoisuutta mittaavan pulssioksimetrin asennus ja potilaan allergiat.

Ennen varsinaisen toimenpiteen aloittamista tiimin jäsenet esittäytyvät, jotta kaikki varmasti tuntevat toisensa ja kunkin jäsenen tehtävät. Valvoja hoitaja vahvistaa, että radiologiset kuvat ovat esillä, jos niitä tarvitaan. Leikkaava lääkäri vahvistaa vielä kerran leikkauskohteen ja toimenpiteen.

Lopputarkistuksessa hoitajat vahvistavat ääneen, että instrumentit, taitokset ja neulat on laskettu ja ne täsmäävät. Näytteisiin merkitään potilastiedot, jos ne on aiemmin unohdettu merkitä. Tiimin jäsenet vahvistavat saaneensa seurantaohjeet.

Kuva AP / Lehtikuva.