Moldovan vaikea valinta: Venäjä vai länsi?

SK:n toimitus
Ulkomaat 15.8.2009 10:00

Moldovalaisilla on edessään vain vaikeita valintoja: joko uusi syvä syöksy Venäjän syliin tai selvä irtiotto kohti länttä.

Vaalijulisteita MoldovassaMoldovaa kahdeksan vuotta hallinnut kommunistipuolue hävisi heinäkuun vaalit. Kuva John Mconnico / AP / Lehtikuva

Heinäkuun lopun parlamenttivaaleissa enemmistön – 53 paikkaa – saaneet neljä oppositiopuoluetta julistavat hallituksensa lisäävän yhteistyötä EU:n ja Naton kanssa, edistävän markkinataloutta, lehdistönvapautta ja riippumatonta oikeuslaitosta.

Maata kahdeksan vuotta hallinnut, Venäjään tukeutunut kommunistipuolue jäi 48 parlamenttipaikkaan. Sen aika ei silti välttämättä ole ohi: keskenään eripuraisia vaalivoittajia yhdistää vain kommunistien vastustaminen ja oma vallanhalu.

Moldovan hallituksen nimittäjäksi tarvitaan vähintään 61 kansanedustajan valitsema presidentti. Voittajat joutuvat siten heti tekemään lehmänkauppoja kommunistien kanssa – tuskin ilmaiseksi.

Avainasemassa on kesäkuussa kommunistipuolueesta loikannut parlamentin puhemies Marian Lupu, joka näkee itsensä mieluummin kuninkaana kuin kuninkaantekijänä. Hänen demokraattinen puolueensa sai 13 paikkaa – juuri riittävästi presidentin valintaan myös kommunistien kanssa.

Irtiotto Venäjästä on käytännössä muutenkin vaikeaa: Neljän miljoonan asukkaan Moldova on Euroopan köyhin valtio, joka on elänyt Moskovan lainojen ja energiatoimitusten varassa.

Valintojen pitkittyminen voi murtaa kumman hyvänsä rintaman ja kiihdyttää köyhtymistä maassa, jossa keskipalkka on 245 euroa kuussa. Sen kansantuote laskee tänä vuonna 10 prosenttia ja jopa kolmasosa työikäisistä on pienipalkkaisina siirtotyöläisinä muualla Euroopassa – osa heistä ihmiskaupan uhreina.

Kansalaisten kärsivällisyys on kovilla. Jo huhtikuussa kommunistien epäselvä vaalivoitto johti väkivaltaisiin mielenosoituksiin. Kansallisesti hauras kokonaisuus lisää riskin uhkaa. Hitlerin ja Stalinin Ribbentrop-sopimus palautti maailmansotien välivuodet Romanialle kuuluneen, Bessarabiaksi kutsutun alueen takaisin venäläiseen valtapiiriin. Neuvostoliitto liitti Moldaviaksi nimittämäänsä alueeseen Ukrainaan kuuluneen, väestöpohjaltaan venäläisen ja ukrainalaisen Transnistrian.

Kun Moldova Neuvostoliiton hajotessa itsenäistyi, Transnistria julistautui omaksi valtiokseen, jonka kukistamiseksi Moldova kävi 700 uhria vaatineen sodan 1991-92. Sen jälkeen valtioliittoa Venäjän kanssa havittelevaa aluetta ovat partioineet Venäjän ”rauhanturvajoukot”.

Moldovan suurin merkitys muulle Euroopalle on nyt, ettei sen muutoskautta päästetä kärjistymään uudeksi Kosovon tai Bosnian kaltaiseksi umpisolmuksi.

Teksti Hannu Pesonen