Moldovan pääministeri krisiin ratkaisusta: "Olen valmis vaikka lentämään kuuhun"

Moldova
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
transnistrialaisia sotilaita

Transnistrian sotilasjoukot marssivat Tiraspolissa itsenäisyyspäivän paraatissa syyskuussa 2008. Mikään maa ei ole tunnustanut Moldovaan kuuluvan alueen itsenäisyyttä. Kuva Gleb Garanich / Reuters / Lehtikuva.

Moldovan pääministeri Vlad Filat on aloittanut neuvottelut kahtia jakautuneen valtionsa yhdistämiseksi. Hän tapasi viime viikolla Moldovasta 20 vuotta sitten irtautuneen Transnistrian johtajan Igor Smirnovin Saksassa. Neuvotteluja on määrä jatkaa viikon kuluttua Moskovassa.

“Olen toiveikas”, Filat sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa.

“Moldova ei ole enää yksin. Neuvotteluja käydään nyt laajalla pohjalla.”

Filatin optimismi perustuu siihen, että neuvotteluissa ovat nyt mukana myös EU, Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina, kun niitä on käyty aiemmin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puitteissa.

“EU ja Yhdysvallat ovat ymmärtäneet, että konfliktin ratkaiseminen on tärkeää kaikille. Saksan liittokansleri Angela Merkel on henkilökohtaisesti mukana prosessissa”, Filat sanoo.

Transnistria on omalaatuinen historian jäänne. Parisataa kilometriä pitkä ja parikymmentä kilometriä leveä kaistale Dnestrjoen itärannalla kuuluu virallisesti Moldovaan, mutta se on käytännössä itsenäinen alue, jolla on läheiset suhteet Venäjään.

Kysymyksessä on niin sanottu jäädytetty konflikti, ratkaisematon aluekriisi, joita puhkesi Neuvostoliiton hajotessa myös Abhasiassa, Etelä-Ossetiassa ja Vuoristo-Karabahissa.

Transnistria julistautui itsenäiseksi syyskuussa 1990, kun alueen slaavilainen väestö pelkäsi, että Moldovan romaniankielinenenemmistö haluaisi liittää maan Romaniaan. Transnistriassa käytiin lyhyt sisällissota, jossa kuoli lähes tuhat ihmistä.

Aselepo sovittiin heinäkuussa 1992, mutta alueen kohtalo on yhä ratkaisematta. Yksikään maa ei ole tunnustanut puolen miljoonan asukkaan Transnistrian itsenäisyyttä, ei edes Venäjä, vaikka Kreml lukee sen omaan etupiiriinsä.

Transnistrian ja Moldovan kiistoissa ei ole kysymys pelkästään kansallisuusristiriidoista – molemmilla puolilla rajaa asuu sekä venäjää että romaniaa puhuvia ihmisiä. Moldovaa hallitsee nykyisin länsimielinen hallitus, joka pyrkii läheiseen yhteistyöhön EU:n kanssa. Transnistrian venäläismielinen presidentti Smirnov taas johtaa aluettaan mafiapäällikön tavoin, ja hän on ollut tähän asti haluton minkäänlaisiin kompromisseihin.

Filat vakuuttaa, että Moldovan hallitus on valmis myöntämään Transnistrialle jonkinlaisen autonomian, jonka yksityiskohdista on tarkoitus sopia jatkoneuvotteluissa.

“Olen valmis vaikka lentämään kuuhun, jotta konfliktiin löytyisi lopultakin ratkaisu”, hän hymähtää.

Filat on pohjustanut neuvotteluja “jalkapallodiplomatialla”. Hän on tavannut Smirnovin kolme kertaa jalkapallo-ottelussa Transnistrian pääkaupungin Tiraspolin hulppealla stadionilla, joka rakennettiin 2002 paikallisten liikemiesten rahoilla. FC Šeriff Tiraspol pelaa Moldovan liigassa ja voittaa mestaruuden vuosi toisensa jälkeen Brasiliasta ja Afrikasta haalittujen pelaajien voimin.

Tavoitteena EU:n jäsenyys

Pääministeri Filat käväisi maanantaina Helsingissä lyhyellä vierailulla osana Pohjoismaiden-kiertomatkaansa, jonka aikana hän haki tukea Moldovan EU-pyrkimyksille. Moldova jäi sivuun EU:n laajentuessa itäiseen Keski-Eurooppaan. Suhteet Brysseliin alkoivat lähentyä pari vuotta sitten, kun länsimieliset liberaalipuolueet syrjäyttivät kommunistit vallasta.

Tilanne on herkkä, sillä Filatin hallitus ei ole pystynyt kunnolla vakiinnuttamaan asemaansa. Oppositiossa oleva kommunistipuolue jarruttaa uudistuksia. Moldova on myös perustuslaillisessa kriisissä – maahan ei ole pystytty valitsemaan kahteen vuoteen presidenttiä, koska hallituksen niukka enemmistö ei riitä siihen parlamentissa.

EU tukee Filatin hallitusta parhaansa mukaan. Se avasi tammikuussa 2010 Moldovan kanssa neuvottelut liitännäissopimuksesta ja viisumivapaudesta. Neuvottelut ovat edenneet vauhdilla. Moldovan hallitus on uudistanut talouttaan ja oikeusjärjestelmäänsä EU:n toiveiden mukaan.

Filat myöntää, että EU:n jäsenyys on vielä kaukainen haave. Takapajuinen Moldova on yksi Euroopan köyhimmistä maista, keskimääräinen kuukausipalkka on alle 180 euroa. Sitä paitsi EU on tällä hetkellä omien ongelmiensa vuoksi haluton ottamaan uusia jäseniä.

Filat toivoo, että viisumivapaus tulisi voimaan jo vuonna 2014. EU-maissa on noin miljoona moldovalaista siirtotyöläistä. Suuri osa heistä työskentelee laittomasti, joten he eivät voi matkustaa nykytilanteessa vapaasti kotimaahansa esimerkiksi lomille.

Jopa kolmannes Moldovan bruttokansantuotteesta muodostuu siirtolaisten kotimaahan lähettämistä rahoista.

Historian runtelema maa

Historia on kohdellut Moldovaa kovakouraisesti. Alue tunnettiin aikoinaan Bessarabiana, ja se on kuulunut vuosien saatossa Turkkiin, Venäjään, Itävaltaan, Romaniaan, Ukrainaan ja Neuvostoliittoon.

Moldova itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa. Se oli vielä pari vuotta sitten Itä-Euroopan viimeinen kommunistien hallitsema valtio.
Huhtikuussa 2009 järjestetyt vaalit johtivat väkivaltaisiin levottomuuksiin maan pääkaupungissa Chisinaussa. Oppositio syytti kommunisteja vaalivilpistä, ja hallitus komensi poliisin erikoisjoukot mielenosoittajien kimppuun.

Poliisin väkivalta tyrmistytti moldovalaiset. Kommunistit taipuivat lopulta uusiin vaaleihin, jotka päättyivät yllättäen länsimielisen opposition voittoon.

EU toivoo, että pääministeri Vlad Filatin hallitus pystyisi kehittämään maan taloutta, koska se avaisi mahdollisuuden myös Transnistrian konfliktin ratkaisemiselle. EU:n logiikka menee suurin piirtein seuraavasti: Jos Moldova vaurastuu, transnistrialaiset alkavat epäillä erillisvaltionsa mielekkyyttä ja Moldova yhdistyy.

Tällä hetkellä Transnistrian elintaso on suurin piirtein yhtä korkea kuin Moldovan, mutta se johtuu Venäjän tuesta. Venäjä rahoittaa Igor Smirnovin korruptoitunutta hallitusta, koska se haluaa padota Naton laajentumisen. Venäjän näkökulmasta Transnistria on puskurivyöhyke Naton itäpuolella.