Miksi Jemenissä taistellaan?

Ulkomaat 23.9.2011 09:59
Sanaassa taisteltiin torstaina 22. syyskuuta. Kuvat Mohammed Huwais / AFP / Lehtikuva.

Jemenin pääkaupungissa Sanaassa taistellaan yhä. Viikon aikana uhriluku on noussut yli sataan.

Toiveet diplomaattisesta ratkaisusta vaikuttavat haihtuvan olemattomiin. Kun Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston edustaja Abdullatif al-Zayani sekä YK:n lähettiläs Jamal Benomar lensivät Jemeniin maanantaina, he toivoivat presidentti Ali Abdullah Salehin suostuvan siirtymäsuunnitelmaan, jonka mukaan tämä luopuisi vallasta 33 vuoden hallinnon jälkeen.

Sen sijaan lähettiläät löysivät itsensä keskeltä taistelutannerta neuvottelemasta aselevosta keskenään kilpailevien eliittisukujen välille. Tiistaina aseet laskettiin, mutta vain muutamaksi tunniksi. Tulitus alkoi uudestaan. Ainakin kolmen ihmisen kerrottiin kuolleen tarkka-ampujan luoteihin keskiviikkona.

Tunisian Jasmiinivallankumouksen innoittamat kapinalliset ovat vaatineet presidentti Salehin eroa yli kahdeksan kuukauden ajan. Sinä aikana on tapettu lähes 500 ihmistä. Presidentti on aika ajoin lupaillut luopuvansa vallasta, mutta on kuitenkin perääntynyt joka kerta.

Kesäkuisessa salamurhayrityksessä loukkaantunut Saleh sai hoitoa vammoihinsa Saudi-Arabiassa, mutta palasi takaisin Jemeniin perjantaina kolmen kuukauden poissaolon jälkeen. Sanaassa viikon aikana jatkuneiden väkivaltaisuuksien uskotaan kiihtyvän entisestään presidentin paluun vuoksi.

”Väkivalta lisääntyy varmasti, mutta antaa hänen tulla takaisin”, sanoo mielenosoituksia järjestävä Mohammed al-Asl uutistoimisto Reutersin mukaan. ”Haluamme hänen tulevan takaisin, jotta hänet saadaan rikoksineen oikeuden eteen.”

Tyytymättömät tavikset, ahne eliitti

Tunisia oli ensimmäinen maa, jossa Arabikeväänäkin tunnettu kansannousujen sarja alkoi. Huonoihin oloihin, työttömyyteen ja köyhyyteen kyllästyneet kansat ovat nousseet hallitsijoitaan vastaan.

Samanlaisia syitä kuohunnalle löytyy myös Jemenistä: lähes puolet kansasta elää parin dollarin päiväbudjetilla. Jemen on arabimaiden köyhin valtio, jossa asukkaita on yli 23 miljoonaa. Naisista noin kolmannes on lukutaitoisia. Työttömyys on korkealla – viime vuosina neljän-viidenkymmenen prosentin tietämillä. Yli seitsemän miljoonaa näkee nälkää, ja vedenpuute on vielä suurempi ongelma. Noin 350 000 ihmistä on joutunut lähtemään kodistaan maan pohjoisosissa vellovan konfliktin vuoksi.

Tavallisen ihmisen tyytymättömyys ei kuitenkaan ole ainoa syy Jemenin ongelmiin. Taustalla on myös maan eliittisukujen keskinäinen kilpailu. Pääkaupunki Sanaa on jakautunut vuosien saatossa vaikutusvallastaan ja eduistaan kiinnipitävien yläluokkaisten sukujen vaikutusalueiksi. Nyt vastakkain ovat – muun muassa – presidentti Salehia kannattavat perheet sekä opposition puolelle loikanneen kenraali Ali Mohsenin tukijat.

Entinen parivaljakko piti valtaa hallussaan vuosikymmenien ajan, kunnes presidentti alkoi valmistella seuraajanpaikkaa pojalleen Ahmedille.

Maaliskuussa mielenosoittajiin kohdistuneen tarkka-ampujahyökkäyksen jälkeen kenraali Mohsen nousi vastarintaan. Aluksi moni pelkäsi Mohsenin ja Salehin välistä yhteenottoa, mutta monien yllätykseksi he pääsivät keskinäiseen sopimukseen: kumpikin luopuisi vallastaan ja lähtisi maasta.

Sopimus kuitenkin kariutui. Protestit levisivät, laajenivat ja niiden syyt sekoittuivat. Presidentti Salehin ja arvovaltaisen al-Ahmars-heimon välinen vihamielisyys johti taisteluun Sanaassa toukokuussa. Lopulta presidentti loukkaantui palatsinsa moskeijaan suunnatussa pommi-iskussa ja pelastautui Saudi-Arabiaan. Paluusta ilmoitettiin perjantaina paikallisessa televisiolähetyksessä, jonka jälkeen kaduilla kaikuva tulitus kiihtyi entisestään.

Mielenosoitukset, tulitaistelut, pommi-iskut ja tarkka-ampujien hyökkäykset jatkuvat yhä. Mukana on presidentti Salehin pojan Ahmedin luotsaamia turvallisuus- ja tiedustelujoukkoja, al-Ahmars-heimon ja muiden eliittisukujen jäseniä, tavallisia kansalaisia ja kenraali Mohsenin kannattajia.

Erilaisista taustoista huolimatta monien mielenosoittajien tavoite on sama: loppu Salehin sotilaalliselle, poliittiselle ja taloudelliselle kontrollille.

Moni maksaa näistä haaveista hengellään. Lisäksi väkivaltaisuuksista ja kaaoksesta kärsivät entistä enemmän myös ne, joilla ei ole kuohuntaan osaa eikä arpaa.

Mainostaulusta on tullut katsomo, josta kapinalliset seuraavat yhteenotoissa surmansa saaneiden hautajaisia Sanaassa 21. syyskuuta. Kuvat Mohammed Huwais / AFP / Lehtikuva.
Jemeniläismies kaivaa viimeisiä leposijoja hautausmaalla Sanaassa 21. syyskuuta.
Mielenosoitus Sanaassa 8. elokuuta.
Heimojohtaja Sadiq al-Ahmarin koti vaurioitui kesäkuun alussa pommituksessa. Häntä kannattavaan heimoon kuuluva kapinallinen partioi asunnossa 16. kesäkuuta.
Presidentti Ali Abdullah Salehia vastaan osoitettiin mieltä 24. toukokuuta.

Lähteet: Reuters, BBC News, The Guardian