Sofi Oksanen: Talouskaaos tahrasi demokratian maineen 1990-luvun Venäjällä, nyt sama tapahtuu Intiassa

NÄKÖKULMA: Muovikasseittain rahaa, kaupoissa vain tyhjiä hyllyjä.

Profiilikuva
demokratia
Teksti
Sofi Oksanen
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Työhuoneellani on takka. En ole käyttänyt sitä kertaakaan, mutta takka on hyvä olla olemassa. Koska eihän sitä koskaan tiedä.

Mummoni nukkui aina vierellään käsilaukku, jossa hän säilytti tärkeimpiä papereitaan ja valokuviaan. Koska eihän sitä koskaan tiedä.

Jotkut vakavan kriisiajan läpieläneet hamstraavat asioita, joita ei enää tarvitse hamstrata. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

On hankala erottaa, mikä on muilta opittua ajattelua ja mikä seurausta siitä, mitä on elämässään kokenut. Muistan yhä sen, miten seisoin 1990-luvun alussa Punaisella torilla kädessäni muovikassillinen ruplia ja sen, kuinka GUM-tavaratalossa, josta virolaisetkin hakivat himoittuja tavaroita, oli vain tyhjiä hyllyjä.

Yhtäkkiä niiden elämä, jotka asuivat halvan energian vuosina rakennetuissa taloissa, muuttui hankalaksi. Puulämmitteisistä asunnoista tuli kovin haluttuja. Siksi minäkin ajattelen, että takka on hyvä olla olemassa. Mutta minulla on vertailukohta: koska olen kasvanut Suomessa enkä menettänyt säästöjäni rahauudistuksen myötä Venäjällä, luotan demokratian toimivuuteen ja läpinäkyvään talouteen.