Mielenterveyden tutkimuksen suurin rahoittaja hylkäsi uuden diagnoosijärjestelmän

Yhdysvaltalaisen mielenterveyden häiriöiden diagnoosijärjestelmän DSM:n viides versio julkaistiin viikonloppuna Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen APA:n vuosikokouksessa San Franciscossa. Jo valmisteluvaiheessa DSM-5 herätti suuria ideologisia intohimoja, mutta todellisen tyrmäyksen se sai vain kolme viikkoa ennen julkistamistaan.

Yhdysvaltain kansallinen mielenterveysinstituutti NIMH on maailman suurin psykiatrisen tutkimuksen rahoittaja. Huhtikuun lopussa sen johtaja Thomas Insel kyseenalaisti blogillaan koko nykyisen, psykiatrin tulkintaa vaativan, oireisiin perustuvan diagnoosijärjestelmän.

Insel haluaisi mielenterveyden häiriöiden diagnostiikkaan lisää objektiivisuutta käyttämällä hyväksi esimerkiksi genetiikkaa, kognitiivista testaamista ja aivokuvantamista. Se merkitsisi diagnostiikan vallankumousta, kun DSM-5 on vain edellisten DSM-versioiden hienosäätöä.

Inselin mukaan jo 60 vuotta käytössä olleen DSM-diagnoosijärjestelmän vahvuus on sen luotettavuus eli reliabiliteetti. Kun se otettiin käyttöön vuonna 1952, psykiatriaa hallitsi koulukuntien kirjavuus. DSM:n ansiosta eri koulukuntien psykiatreilla oli yhteinen kieli kuvailla potilaiden oireita kutakuinkin samalla tavalla, vaikka he olisivatkin eri mieltä siitä, millaisia häiriöitä oireiden taustalla on.

DSM-järjestelmän heikkous on sen puuttuva pätevyys eli validiteetti, Insel kirjoittaa. ”Toisin kuin määritelmämme iskeemisestä sydänsairaudesta, imusolmukesyövästä tai AIDS:sta, DSM-diagnoosit perustuvat konsensukseen kliinisten oireiden ryväksistä, eivät objektiivisiin laboratoriomittauksiin.”

Muussa lääketieteessä psykiatrian nykytilaa vastaisi Inselin mukaan se, jos luotaisiin diagnoosijärjestelmiä jotka perustuisivat rintakivun luonteeseen tai kuumeen laatuun. Aiemmin muillakin lääketieteen aloilla tavalliset oireisiin perustuvat diagnoosit on viimeisen puolen vuosisadan aikana laajalti korvattu objektiivisimmilla diagnooseilla, kun tutkijat ovat ymmärtäneet, että oireet yksin harvoin riittävät parhaan hoitomuodon valintaan.

Inselin mielestä mielenterveyspotilaat ovat ansainneet parempaa. NIMH aloitti toissa vuonna hankkeen, jonka tarkoitus on luoda puhtaalta pöydältä uusi mielenterveyden häiriöiden luokittelujärjestelmä, joka perustuisi genetiikkaan, kuvantamiseen ja kognitiotieteeseen.

Uuden järjestelmän luominen objektiiviselle, biologiselle perustalle osoittautui nykytiedoilla vielä liian vaikeaksi. Inselin mukaan on silti tärkeää huomata, että psykiatria ei voi edistyä, ellei DSM-järjestelmästä luovuta. Diagnoosijärjestelmän tulee perustua uuteen tietoon eikä nykyisiin oireisiin perustuviin luokkiin, Insel väittää.

Inselin mukaan NIMH uudelleensuuntaa tutkimusrahoitustaan pois DSM-luokituksesta. NIMH aikoo tukea tutkimusta, jossa jaetaan nykyisiä diagnooseja alaluokkiin tai yhdistellään nykyään erillisiksi häiriöiksi luokiteltuja sairauksia uusiksi kokoaviksi diagnooseiksi.

Mielenterveyden häiriöiden diagnoosijärjestelmän uudistaminen vankalle tieteelliselle perustalle on vuosikymmenen projekti, ja se on vasta alussa. Se olisi psykiatrian ensimmäinen askel kohti ”täsmälääketiedettä”, joka on jo mullistanut esimerkiksi syövän diagnostiikan ja hoidon, Insel kirjoittaa.