Maailman sydänlääkärit: Sydämen eteisvärinä on uusi kansansairaus

Jukka Ukkola
Ulkomaat 12.9.2009 13:00

Jos eteisvärinän yleistyminen kiihtyy kuten tähän saakka, vuoteen 2050 mennessä potilaita on nykyiseen verrattuna kolminkertainen määrä. Uusi lääke, droneadroni, saattaa hidastaa kehitystä.

sydan

Eteisvärinän sattuessa sydämen luonnollinen ”tahdistin”, sinussolmuke, menettää sydänrytmin hallinnan. Sen korvaa eteisestä lähtevä epänormaali sähköinen johtuminen. Häiriön seurauksena sydän lyö epäsäännöllisesti tai poikkileikkauksellisella rytmillä. Elin ei pumppaa verta kunnolla. Kuvitus Outi Kainiemi / Suomen Kuvalehti

Lontoolaisen St. Georges -yliopiston professori John A. Camm näyttää tiedotustilaisuudessa pienen, itse tekemänsä dokumenttifilmin. Siinä hänen potilaansa Bob yhtäkkiä lyyhistyy tapetointipuuhista lattialle, valahtaa kalpeaksi, ei näytä saavan henkeä ja luulee itsekin kuolevansa. Onneksi Samantha-vaimo on kotona ja tilaa ambulanssin, jolla Bob saadaan ajoissa sairaalaan. Siellä hänet saadaan tokenemaan, mutta järkytys jää silminnähtäväksi.

Bobiin iski sydämen eteisvärinä. Siitä on väestön ikääntyessä tulossa uusi maailmaa uhkaava sairaus, arvioivat sydäntauteihin erikoistuneet lääkärit vuotuisessa ESC-kongressissaan Barcelonassa.

Eteisvärinää on usein vaikea erottaa toisista samanaikaisista taudeista, kuten muista sydän- ja verisuonitaudeista tai diabeteksestä. Eteisvärinäpotilaita on kuitenkin Euroopassa noin 2,3 miljoonaa ja Yhdysvalloissa kaksinkertainen määrä. Sairautta voi ilmetä jo nuorehkoilla ihmisillä, mutta iän myötä sen riski lisääntyy niin, että 60-vuotiaista eteisvärinää on 1-4 prosentilla ja yli 80-vuotiaista joka kymmenennellä.

Eteisvärinä lisää Cammin tutkimusten mukaan sydänkohtauksen riskiä viisinkertaiseksi, muiden sydänvaivojen riskiä kolminkertaiseksi ja ylipäänsä kuoleman vaaraa kaksinkertaiseksi.

Jos eteisvärinän yleistyminen kiihtyy kuten tähän saakka, vuoteen 2050 mennessä potilaita on nykyiseen verrattuna kolminkertainen määrä.

”Onneksi nyt näyttää siltä, että jotain on tehtävissä kehityksen hidastamiseksi”, Camm sanoo.

Hän tarkoittaa ennen muuta pariinkymmeneen vuoteen ensimmäistä uutta lääkettä, dronedaronia, joka on jo markkinoilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja ehtii ensi vuoden alkupuolella myös Eurooppaan.

Camm vetää tutkijaryhmää, joka on testannut dronedaronia laajassa Athena-tutkimuksessa. Siihen osallistui yhteensä lähes 5 000 potilasta 37 maassa, myös Suomessa. Puolet joukosta sai lumelääkettä, puolet dronedaronia.

Tulokset ovat olleet lupaavia, sillä lääkityksen havaittiin vähentävän sairaalaan joutumista sydän- ja verisuonitautien takia noin neljänneksellä ja hoitopäivien määrää peräti 55 prosenttia. Sydän- ja verisuonitaudeista aiheutuvat kuolemantapaukset vähenivät melkein kolmanneksen ja nimenomaan rytmihäiriöihin liittyvät kuolemat 45 prosenttia.

Viina, tupakka, kahvi…

Tällaiset edistysaskeleet merkitsevät selvää helpotusta potilaille ja koko terveydenhoitojärjestelmälle, tiivistää suomalainen asiantuntija, professori, osastonylilääkäri Lauri Toivonen HUS:sta.

Hän pitää tervetulleena sitä, että dronedaroni näyttää vähentävän aiempiin eteisvärinälääkkeisiin liittyviä sivuvaikutuksia ja käytön hankaluutta. Tällä hetkellä tehokkain lääke amiodaroni vaatii jatkuvaa sivuvaikutusten tarkkailua ja verikokeiden seurantaa. Lisäksi se heikentää potilaan ihon auringonkestokykyä. Myös monien potilaiden tarvitsema veren hyytymistä vähentävä varfariini vaatii kerran kuukaudessa otettavia verikokeita.

Sydänvaivoihin on jo kaksi vuosisataa käytetty eteisvärinääkin helpottavaa digitalista ja viime aikoina myös beetasalpaajia. Myös katetrihoidolla voidaan parantaa vaikeita tapauksia.

Toivonen kehottaa potilaita tarkkailemaan pulssiaan.

”Jos sydän lepattaa, se vaatii lääkärintarkastusta, erityisesti silloin kun siihen liittyy huonovointisuutta.”

Maallikkokin voi tunnistaa, että jotain on vialla, mutta vian määrittely eteisvärinäksi vaatii ammattilaista. Esimerkiksi eteisvärinän yleistä oiretta, huimausta, voi olla vaikea yhdistää sydänvaivaan.

Suomessa eteisvärinä on suunnilleen samanlainen kasvava sairaus kuin muuallakin. Tärkeimmät taustatekijät ovat verenpainetauti ja sydän- ja verisuonisairaudet. Eteisvärinän altistajiin luetaan perinteisten syntipukkien, tupakan ja viinan lisäksi myös kahvi, mutta Toivonen ei usko, että suomalaisten runsas kahvinkäyttö tai juopottelutapamme tekisivät meistä jotenkin tavallista alttiimpia eteisvärinälle.

”Viina ehtii yleensä aiheuttaa muita ongelmia ennen eteisvärinää, ja kahvi on tuskin koskaan yksinomainen värinän syy.”