Tutkimus: Maailma vainoaa uskontoja yhä enemmän

Jo 74 prosenttia maapallon asukkaista elää maissa, joissa uskonnon harjoittamista rajoitetaan tiukasti.
Ulkomaat 16.12.2013 19:00

Egyptin turvallisuusjoukot ja Muslimiveljeskunnan mielenosoittajat ottivat yhteen Kairossa 6. joulukuuta. © AFP / Lehtikuva

Maailma on viime vuosina muuttunut uskontojen suhteen yhä suvaitsemattomammaksi, sanotaan yhdysvaltalaisen Pew Research Center -tutkimuslaitoksen raportissa.

Pew tutkii vuosittain uskontojen tilaa maailmassa. Uusin tutkimus on tehty viitenä peräkkäisenä vuonna, ja tänä aikana uskontoon liittyvät rajoitukset ovat käyneet yhä tiukemmiksi kaikkialla maailmassa.

Niiden maiden osuus, jotka rajoittavat uskontoa hyvin tiukasti, on viidessä vuodessa kasvanut 29 prosentista 40 prosenttiin. Maailman väestöstä 74 prosenttia asuu näissä maissa.

Kaikista maailman hallituksista tiukimmin uskonnonharjoittamista rajoitti vuonna 2011 Egypti.

Pakistanissa puolestaan puhkesi eniten uskontoon liittyviä yhteiskunnallisia levottomuuksia.

Ylivoimaisesti tiukimmin uskonnonvapautta rajoittavat hallitukset Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikan maissa. Ja toisin kuin moni odotti, arabikevään kansannousut eivät tuoneet tilanteeseen muutosta.

”Vuoden 2011 loppuun mennessä alueen hallitukset olivat kiristäneet rajoituksia entisestään”, sanoo tutkija Brian J. Grim. ”Erityisen selvästi lisääntyivät kuitenkin sosiaalisten ryhmien vihamielisyydet eri uskontoryhmiä vastaan.”

Grim johtaa Pew-tutkimuslaitoksessa eri maista koottavan uskontoa ja kansainvälisiä kysymyksiä koskevan tiedon käsittelyä. Tuorein tutkimus julkistettiin kesäkuussa 2013.

Arabikevät käynnistyi kolme vuotta sitten Tunisiassa, kun katukauppiaan polttoitsemurha sai tyytymättömät tunisialaiset kaduille. Maata itsevaltaisesti johtanut presidentti Ben Ali erosi 14. tammikuuta 2011.

Naapurimaan Egyptin presidentti Hosni Mubarak kammettiin vallasta vajaa kuukausi myöhemmin.

Vielä loppuvuodesta 2010 ja alkuvuonna 2011 odotukset olivat korkealla. Ben Ali ja Mubarak olivat kovalla kädellä rajoittaneet ihmisten oikeutta harjoittaa uskontoaan.

Kävi kuitenkin päinvastoin. Hallitusten politiikka vain kiristyi.

Ennen arabikevään alkua eri uskontoryhmien välisiä väkivaltaisuuksia kirjattiin viidessä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maassa. Vuotta myöhemmin maiden määrä oli kaksinkertaistunut.

Sama suuntaus – lisää rajoitteita ja kiihtyviä uskontoon liittyviä yhteenottoja – toteutui kaikkialla maailmassa vuonna 2011. Ainoastaan Euroopassa hallitusten rajoitteet vähenivät hiukan, mutta myös Euroopassa sosiaaliset vihamielisyydet uskontoa kohtaan lisääntyivät.

Grim on jo aiemmissa tutkimuksissaan todennut, että kun hallitukset kiristävät uskonnonvapautta, myös uskontoon liittyvät vihanpurkaukset lisääntyvät.

”Erityisen selvä esimerkki tästä on Pakistan.”

Laki kieltää Pakistanissa jumalanpilkan, josta voi saada kuolemantuomion. Syytteitä jumalanpilkasta nostetaan usein, mutta niistä harvoin annetaan tuomioita.

Mutta koska jumalanpilkka on lakikirjoissa, väkijoukot ottavat oikeuden käsiinsä ja lynkkaavat vuosittain lukuisia ihmisiä.

”Eli laki antaa oikeutuksen sosiaaliselle väkivallalle”, Grim määrittelee.

Käytännössä jumalanpilkkasyytteestä vapautettu joutuu joko pakenemaan maasta vai painumaan maan alle.

Mutta miten puuttua uskonnolliseen väkivaltaan, joka leimahtaa vähän väliä eri puolilla maailmaa. Kuten heinäkuussa 2012, kun egyptiläiskopti, Yhdysvalloissa asuva Nakoula Basseley Nakoula teki Innocence of Muslims -pilkkavideon, joka levisi YouTuben kautta halki islamilaisen maailman.

Videon vastaisissa mellakoissa Lähi-idässä ja eri puolilla Aasiaa kuoli yli 50 ihmistä ja satoja haavoittui.

Grim kertoo, että tapahtuman jälkeen YK:ssa ryhdyttiin vakavasti pohtimaan keinoja estää vastaavat tapahtumat. Islamilaiset maat toivat YK:hon useaan otteeseen ehdotuksen kieltää lailla uskonnon herjaaminen.

Ensi alkuun myös länsimaiden keskuudessa oli ymmärrystä ehdotusta kohtaan. Kukaan ei halunnut enempää kuolonuhreja uskonnon nimissä.

”Länsimaiden keskuudessa kuitenkin oivallettiin pian, että tästä tulisi herkästi jumalanpilkkalaki, joka tekisi kaiken uskonnon arvostelun rikolliseksi”, Grim sanoo.

Pakistanin kaltainen lynkkaushenki siis vain vahvistuisi.

Jokin aika sitten Genevessä syntyi YK:n suositus: sen sijaan, että uskontojen herjaaminen kiellettäisiin lailla, hallitusten on syytä luoda strategia vastaavien tapahtumien varalle.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.