Lissabonin sopimus: Tšekki viivyttelee yhä, nimityksillä jo kiire

Ulkomaat 10.10.2009 07:00

Irlantilaiset sanoivat ”kyllä” Lissabonin sopimukselle. Vielä on taivuteltava Tšekin presidentti Václav Klaus.

mielenosoitus Samana päivänä kun irlantilaiset äänestivät Lissabonin sopimuksesta, Prahassa osoitettiin yhä mieltä sopimusta vastaan. Kuva David W Cerny / Lehtikuva / Reuters

Kaksi kolmasosaa irlantilaisista äänesti viime viikonloppuna Lissabonin sopimuksen puolesta. Irlannin kansan vahva ”kyllä” on mannaa Euroopan unionille, joka on kärsinyt vuosia institutionaalisesta kriisistä.

Äänestystulos yllätti jopa tutkijat.

”Kaikki odottivat ’kyllä’-äänten voittavan, mutta eivät näin laajasti”, brysseliläisen European Policy Centre -tutkimuslaitoksen johtaja Antonio Missiroli myöntää.

”Uskon, että talouskriisin keskellä irlantilaiset ovat ymmärtäneet, miten tärkeää on kuulua euroalueeseen. Toisin kuin Britannia tai Islanti. Euroopan keskuspankki on auttanut Irlantia paljon kriisin aikana, vaikkei sen roolia pidä liikaa korostaa”, Missiroli toteaa.

Sopimuksen puolesta kampanjoineita auttoi myös se, että ne saivat uusia ääniä puolelleen. Missirolin mukaan merkittävä muutos äänestyskäyttäytymisessä oli se, että myös maaseudulla ihmiset äänestivät nyt sopimuksen puolesta.

Yksi aita – matkalla uuteen perussopimukseen – on siis ylitetty kirkkaasti. Matkaa on silti vielä jäljellä. Jotta vuosia valmisteltu EU:n uudistussopimus saadaan voimaan, jokaisen 27 jäsenmaan on ratifioitava se.

Ratifiointi on kesken vielä Puolassa ja Tšekissä.

Euroopan unionissa taistellaan nyt aikaa vastaan. EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi muistutti tällä viikolla, että EU:n korkea ulkoedustaja ja ensimmäinen presidentti on tarkoitus valita jo seuraavassa huippukokouksessa lokakuun lopulla.

Silloin pitäisi olla selvillä myös José Manuel Barroson lista uusista komissaariehdokkaista.

Ulkosuhteet uusi alue

Tšekissä joukko senaattoreita jätti vielä viime viikolla maan perustuslakituomioistuimeen valituksen Lissabonin sopimuksesta. Tuomioistuin on luvannut ottaa pyynnön nopeaan käsittelyyn.

Senkin jälkeen sopimuksen tiellä on yksi jarru, EU-skeptikkona tunnettu presidentti Václav Klaus.

”Jos tuomioistuimen päätös on myönteinen, Klausilla ei ole mitään syytä enää viivytellä allekirjoittamisen kanssa. Ongelma on se, ettei Tšekin perustuslaki aseta hänelle mitään aikarajaa asiakirjan allekirjoittamiseen”, Missiroli sanoo.

Hän myöntää, ettei in sopimus ole suinkaan täydellinen sopimus, eikä ”sillä voiteta tietä kansalaisten sydämiin”.

Silti EU tarvitsee uutta sopimusta hänen mielestään, koska sen avulla on mahdollista lisätä EU:n tehokkuutta ja toimivuutta ennen kaikkea EU:n ulkosuhteissa. Sopimuksen avulla
EU:lle luodaan kokonaan uusi ulkosuhdehallinto.

”Olennaista on nyt se, millaiseksi EU:n uusi ulkosuhdehallinto muotoutuu. Emme myöskään vielä selkeästi tiedä, mikä on jatkossa EU:n puheenjohtajamaan rooli, kun Lissabonin sopimus tuo EU:lle myös uuden ulkoministerin ja presidentin. Tämä kaikki pitää vielä saada pelaamaan yhteen.”

Nimet vielä spekulaatiota

Kulisseissa leivotaan EU:lle jo uutta ulkoministeriä ja presidenttiä. Antonio Missiroli ei lähde veikkaamaan vakavissaan ehdokkaiden nimiä.

Hän toteaa, että ratkaisevaa on se, mitkä ovat lopulta EU-johtajien valintakriteerit. Nimityksiin vaikuttavat muun muassa poliittinen, maantieteellinen ja mahdollisesti myös, ”vaikkakaan ei listan kärjessä”, sukupuolinen tasapaino, hän muistuttaa.

Selvää lienee ainakin se, että EU:n presidentti, joka toimii myös huippukokouksien puheenjohtajana, valitaan sosialistileiristä. Konservatiivit saivat Barroson uudelleenvalinnan myötä itselleen Euroopan komission puheenjohtajuuden.

Missiroli mainitsee mahdollisiksi ulkoministeriehdokkaiksi Frank-Walter Steinmeierin Saksasta ja Carl Bildtin Ruotsista.

”Miksei myös Olli Rehn, jos tehtävään valitaan liberaali.”

Myös pääministeri Matti Vanhanen kävi alkuviikosta lobbaamassa Rehniä Ruotsin pääministerille Fredrik Reinfeldtille. Rehnille yritetään nyt saada ensisijassa mahdollisimman painavaa komissaarin salkkua joko ulkosuhteiden tai talouden puolelta.

Paavo Lipposen nimi on mainittu EU:n presidenttiveikkauksissa.

”Mehän elämme nyt täysin spekulaatioiden varassa. Brysselistä käsin on yleensä hyvin vaikea erottaa, mikä nimityspeleissä on todellista, mikä pelkkää mediahuhua tai manipulaatiota”, Missiroli sanoo.

Hänestä on silti tärkeätä, että nimistä keskustellaan.

”Tämä on interaktiivinen tapa saada aikaan keskustelua tehtävien vaatimista ominaisuuksista, ja se on hyvä. Ruotsikin on sanonut haluavansa keskustella ensin ehdokkaiden ominaisuuksista, vasta sitten nimistä. Näinhän ei yleensä toimita EU:ssa.”

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.