Liettuan ex-presidentti: Georgian jälkeen Venäjä kääntää huomionsa Ukrainaan, Baltiaan ja Suomeen

Jyrki Jantunen
Ulkomaat 26.8.2008 08:17

”Venäjä elää nyt vaikeassa jälkikolonialistisessa vaiheessa. Siitä aiheutuu vaikeuksia, myös sen naapurimaille”, arvioi liettualainen europarlamentaarikko Vytautas Landsbergis. Lue myös kooste viime päivien tapahtumista.Georgia 250808

Tankin tykkitorni eteleäossetilaisessa talossa Tshinvalissa 25. elokuuta 2008.

Landsbergis johti Liettuaa sen itsenäistymisen jälkeen 1990-92. Landsbergis seuraa Georgian tilannetta erittäin tarkasti, hän on EU:n ja Georgian yhteistyövaliokunnan jäsen.

”Läntiset imperiumit ovat käyneet läpi saman vaiheen, mutta ne ovat ymmärtäneet, että kolonialismin aika on ohi. En usko, että esimerkiksi brittiläiset tai ranskalaiset tuntevat katkeruutta siirtomaidensa menetyksestä tai että ne haluaisivat ottaa ne väkivalloin takaisin. Venäjä on taas täynnä tuon kaltaisia tunteita ja tuntemuksia.”

Landsbergisin mukaan tilanne on erityisen vaarallinen, koska Venäjän johto ruokkii kansan revanssihenkeä. Vuonna 2005 Venäjän silloinen presidentti Vladimir Putin arvioi, että Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi.

”Putinin lausunto painottaa juuri tuota kolonialismia. Venäjällä puhutaan muun muassa Baltian maista menetettyinä alueina. Se on hyvin vaarallista ajattelua. Venäjä on muuttunut 1990-luvun alun jälkeen. Kun vuoden 1991 tammikuussa Vilnassa neuvostojoukot tappoivat 14 siviiliä, Moskovassa noin 300 000 ihmistä osoitti mieltään neuvostoarmeijan käyttämää väkivaltaa vastaan ja Liet-tuan vapauden puolesta. Tänään sellaista ei voisi edes kuvitella.”

Landsbergis pitää Putinin näkemystä erittäin vaarallisena.

”Se lausunto oli tietenkin hölynpölyä, muttei harmitonta. Sen lausunnon takana on jotain ihan muuta. Putinhan ei voinut sanoa suoraan, että orjien vapautuminen merkitsi tragediaa heidän vartijoilleen. Jos herra Putin siis kuului vartijoiden joukkoon, hänestä saattaa tuntua pahalta, että se vankila tai leiri, jossa orjia pidettiin, purettiin.”

Landsbergisillä on selvä käsitys siitä, mitä Venäjä seuraavaksi aikoo.

”Nyt Venäjä haluaa napata Georgian. Samalla se haluaa nujertaa EU:n ja Naton. Georgia vastustaa Venäjää, samaan aikaan kun Nato ja EU eivät sitä tee. Siihen kysymykseen ’kuka on seuraavana’ Venäjä on jo vastannut: Ukraina. Mitkä maat ovat vuorossa Ukrainan jälkeen? Baltian maat ja Suomi.” (SK 34/2008, ilm. 22.8.2008)

Venäjä nokitti länttä Etelä-Ossetian
ja Abhasian itsenäisyydellä

Venäjän parlamentti antoi maanantaina tukensa Georgian separatistialueiden itsenäisyydelle. Päätöksen arveltiin viilentävän entisestään lännen ja Venäjän välejä. Lopullisen ratkaisun tekee presidentti Dmitri Medvedev.

Sekä parlamentin ylä- että alahuone hyväksyivät yksimielisesti päätöslauselman, jossa Medvedeviä kehotetaan tunnustamaan Etelä-Ossetia ja Abhasia itsenäisiksi valtioiksi. Alahuone duuma kannusti samalla ulkomaitakin tunnustamaan alueet, sillä niillä on duuman mielestä enemmän syitä itsenäisyydelle kuin esimerkiksi Kosovolla.

Kriisi on tulehduttanut pahoin etenkin Naton ja Venäjän välit. Viime viikolla Venäjä jäädytti sotilasyhteistyötään sotilasliiton kanssa. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev sanoo valmistautuneensa kaikkiin Naton mahdollisiin rankaisutoimiin, myös täyteen välirikkoon.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vaatii Venäjää kunnioittamaan Georgian alueellista koskemattomuutta. Bushin mielestä Venäjän ei pidä tunnustaa Georgiasta eroon pyrkiviä Etelä-Ossetian ja Abhasian alueita.

Venäjän suunnitelmat huolestuttavat G7-maita. Johtavien teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö piti asiasta maanantaina puhelinkokouksen, kertoo Yhdysvaltojen ulkoministeriö. Ulkoministeriön mukaan maat totesivat tukevansa Georgian alueellista yhtenäisyyttä ja olevansa huolestuneita Venäjän aikeista tunnustaa Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyys.

G7-maita ovat Yhdysvallat, Italia, Britannia, Ranska, Saksa, Kanada ja Japani.

Moldova
varpaillaan

Georgian mielestä Abhasian ja Etelä-Ossetian tunnustaminen ajaisi Venäjän yhä pahemmin paitsioon kansainvälisissä ympyröissä. Presidentti Mihail Saakashvili arvioi, että päätöslauselmalla puuttuvat lailliset perusteet.

Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja Robert Wood katsoi, ettei Venäjän siirtoa voida hyväksyä ja että maan pitäisi kunnioittaa Georgian alueellista yhtenäisyyttä. Myös Saksa kritisoi ratkaisua ja odotti Medvedevin jättävän päätöslauselman huomiotta.

Tilannetta seurataan erittäin tiiviisti Moldovassa, jolla on käsissään samanlainen ruutitynnyri: Moskovalle myötämielinen Transnistrian alue, joka haluaisi irti keskushallinnon alaisuudesta. Moldova on pelännyt, että Venäjä saattaisi antaa tukensa Transnistriankin itsenäisyydelle.

Medvedev tosin vakuutti maanantaina Moldovan johtajalle Vladimir Voroninille, ettei moiseen huoleen ole syytä, vaan sovitteluratkaisu olisi kaikille eduksi. Venäjä on pyrkinyt välittämään konfliktia esittämällä Transnistrialle laajaa autonomiaa.

Moldova on tähän saakka suhtautunut tarjoukseen nuivasti, mutta Georgian esimerkki saattaa muuttaa mielipiteet suopeammiksi.

Merkel vakuutti
Itämeren putken jatkuvan

Saksan liittokansleri Angela Merkel ei usko Georgian sodan vaarantavan Itämeren kaasuputkihanketta. Ruotsissa vieraileva Merkel sanoi maanantaina, että hanke viedään päätökseen suunnitellusti.

”Putki on strateginen eurooppalainen projekti”, liittokansleri muotoili.

Venäjältä tulevan putken olisi tarkoitus kulkea Itämeren pohjassa Viipurista aina Saksan pohjoisrannikolle Lubminiin asti. Matkaa kertyy noin 1200 kilometriä, josta Suomen talousvyöhykkeellä runsaat 350 kilometriä. Kaasun pitäisi alkaa virrata putkessa vuonna 2011.

Putkihanke on noussut viime aikoina Suomessa isoihin otsikoihin, kun projektia hallinnoiva saksalais-venäläinen Nord Stream -yhtiö palkkasi konsultikseen ex-pääministeri Paavo Lipposen.

Suomen ja Venäjän
suhteissa viilenevää

Suomalaisten arviot Venäjästä käyvät aiempaa suorasukaisemmiksi. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mielestä Venäjän sotatoimet Kaukasian kriisialueella ovat tuntuneet suhteettoman mittavilta ja kovilta.

Suhteissa Venäjään tulee – ja on jo alkanutkin – viileämpi kausi, Vanhanen sanoi puheessaan, jonka hän piti ”keskustan puheenjohtajana” maanantaina puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella.

Viileydestä puhuessaan Vanhanen viittasi suurvaltojen suhteisiin sekä EU:n ja Venäjän suhteisiin. Suomea asia koskee sikäli, että se on unionin jäsenmaa. Kokoussalin ulkopuolella Vanhanen sanoi toimittajille, ettei Suomella ole kahdenvälisissä suhteissa mitään tarvetta lähteä hakemaan viileyttä Venäjän kanssa.

Vanhasen mukaan Suomi tulee tekemään osansa, myös Etyj-organisaation puitteissa, että vaikeasta tilanteesta päästään yli mahdollisimman nopeasti.

Kokouspuheessaan Vanhanen korosti heti alkuun, ettei Suomessa ole syytä huolestua enemmälti. Oma asema on turvallinen ja vakaa.

Kun Suomen toimintaympäristöä ja Venäjää arvioidaan uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa, pitää se Vanhasen mielestä tietenkin tehdä nyt tapahtuneen valossa. Hän ei kuitenkaan uskonut, että se johtaisi tarkistuksiin itse Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa linjassa. Nämä linjaukset on tapana lyödä lukkoon aika ajoin tehtävässä selonteossa.

Uhkaa ei
ole vähätelty

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) oli toisaalla vaatinut Georgian sodan jälkeen avointa ja realistista keskustelua. Stubbin mielestä Suomessa ei enää voida ” hiipiä hyssyttelyyn tai luikkia liturgiaan”.

”Ei sitä pidäkään tehdä. Olen aivan samaa mieltä”, Vanhanen sanoi.

Vanhanen ei hyväksynyt väitettä, että Suomessa olisi vähätelty Venäjän uhkaa.

”Olemassa oleva sotilaallinen potentiaali on rekisteröity. Uutta on se, että vielä 2000-luvulla sitä ollaan valmiita käyttämään. Lähes ainoana maana Euroopassa meillä on satsattu pitkäjänteisesti aluepuolustukseen. Suomen ulkopuolella sitä on pidetty vanhanaikaisena.”

Olli Rehn: Georgian kriisi
saattaa olla käännekohta

EU:n laajentumisesta vastaava komissaari Olli Rehn vertaa Georgian kriisiä Tshekkoslovakian miehitykseen ja Berliinin muurin murtumiseen Euroopan turvallisuuspoliittisena käännekohtana.

Rehn toteaa Länsi-Savon sunnuntainumeron haastattelussa, että kriisistä tulee väistämättä painava tekijä Euroopan turvallisuuspoliittista suuntaa arvioidessa. Hänen mielestään on kuitenkin vaikea ennustaa, kuinka merkittävä käänne loppujen lopuksi on.

Rehnin mielestä paljon riippuu siitä, pyrkiikö Venäjä korjaamaan tulehtuneita suhteitaan USA:n ja EU:n kanssa. Hän korostaa, että suhteita ei voida korjata pelkällä uhittelulla ja valtapolitiikalla.

Mitä Stubb
sanoi Venäjästä?

Suurlähettiläspäivillä puhuneen ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan Venäjä toimi Georgian kriisissä ennennäkemättömän ammattimaisesti, järjestäytyneesti ja murskaavasti. Hänen mukaansa Venäjä ei muodosta Suomelle sotilaallista uhkaa, mutta se on ottanut askelia, jotka eivät ole Suomen kannalta suotavia eivätkä hyväksyttäviä.

Venäjällä on Stubbin mukaan nyt sekä halu että kyky käyttää asevoimia ulkopolitiikan välineenä. Merkittävä muutos on myös ajatus ulkomailla asuvien venäläisten suojelusta, Stubb sanoo.

Näin Stubb:

”Päivämäärästä 080808 (Georgian kriisin alkamispäivä) tuli uuden maailmanpolitiikan synkkä merkkipäivä”,

”Nyt Venäjällä on sekä halu että kyky käyttää asevoimaa ulkopolitiikan välineenä. Toinen merkittävä muutos on aggressiivisen politiikan oikeutukseksi luotu oppi ulkomailla asuvien venäläisten suojelusta. On mahdotonta ajatella, ettei näitä tekijöitä otettaisi Suomessa täysimääräisesti huomioon.”

”En näe Venäjän muodostavan Suomelle sotilaallista uhkaa. Silti on sanottava, että Venäjä on ottanut askeleita, jotka eivät ole kannaltamme edullisia tai hyväksyttäviä.”

”Juuri Venäjän kohdalla suuri kysymys onkin se, ryntääkö poliittinen logiikka jossain vaiheessa vielä entistä suuremmalla painolla myös talouden pelikentälle? Toivottavasti ei, sillä puutulliongelma olisi tällöin vain alkuhenkäys.”

”Yhteistyötä sotilasliiton (Nato) kanssa on syytä tiivistää muun muassa NRF:n merkeissä. Jäsenyyttä on syytä harkita. Päätöksen aika ei kuitenkaan ole vielä käsillä. Turvallisuuspoliittisen arvioinnin joustavuutta ja tiheyttä tulisi kuitenkin lisätä. Se ei voi olla kuin hidastetusta mustavalkofilmistä.”

Venäjä uhkaa vaikeuttaa
kuljetuksia Afganistaniin

Venäjä varoittaa Natoa yhteistyön takkuilusta myös Afganistanissa. Venäjän Kabulin-suurlähettiläs arvioi, että Naton on entistä vaikeampi kuljettaa tarvikkeitaan Venäjän kautta Afganistaniin.

Suurlähettiläs Zamir Kabulov katsoo Times-lehden haastattelussa, että sotilaallisen yhteistyön jäädyttäminen rajoittaa Afganistanin kuljetuksia. Osapuolet solmivat sopimuksen maareiteistä viime huhtikuussa.

Kabulovin mukaan Venäjä saattaa harkita uudelleen myös sopimuksia, jotka koskevat sen ilmatilan käyttöä.

Nato kuljettaa 70 prosenttia tarvikkeistaan Afganistaniin Pakistanin kautta. Joukot tarvitsevat uusia huoltoreittejä Afganistaniin, koska Taleban-liikkeen taistelijat ovat hyökänneet toistuvasti saattueiden kimppuun.

Teksti
Martti Puukko
STT
STT-Reuters-AFP
STT-AFP-Reuters
STT-Reuters
STT-DPA
STT-AFP
Hannu Kuparinen, STT
SK netin toimitus

Kuva
Mihail Metzel / AP / Lehtikuva

Aiheesta lisää
Ulkoministeri Stubb pakolaisvanhusten kohtalosta Gorissa: Järkyttävää! (SK netti 21.8.2008)
Virossa huolestuttiin: Natolta puuttuu puolustussuunnitelma Baltian varalle (SK netti 27.8.2008)
Viron entiset pääministerit sanasodassa Georgiasta (SK netti 14.8.2008)
Virolaisarvio: Georgian sotilasjohto unohti tehdä kotiläksyt (SK netti 19.8.2008)
Kaukasian kriisi: Medvedevin mukaan Venäjä ei pelkää mitään, Bush syyttäävastuuttomuudesta (SK netti 27.8.2008)
Halonen tuomitsi Etelä-Ossetian ja Abhasian tunnustamisen, Rehn tukisi nyt Ukrainaa (SKnetti 27.82008)

Keskustelu: Millainen naapurimaa Venäjä on nyt?

Keskustelu: Millainen naapurimaa Venäjä on nyt?

Keskustelu