Libyan kriisi hermostuttaa Venäjää: Medvedevin ja Putinin erimielisyys hämmensi median

putin ja medvedevPääministeri Vladimir Putin ja presidentti Dmitri Medvedev Kremlissä helmikuussa. Kuva Ivan Sekretarev / Reuters / Lehtikuva.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ja pääministeri Vladimir Putin ottivat poikkeuksellisen selkeästi yhteen Venäjän ja maailman suhtautumisesta Libyan kriisiin tällä viikolla.

Putin kutsui Libyan iskut oikeuttavaa YK:n päätöslauselmaa vahingolliseksi.

”Se muistuttaa keskiaikaista käskyä ristiretkelle”, Putin sanoi maanantaina.

Libyaa pommitetaan nyt YK:n turvallisuusneuvoston viimeviikkoisen päätöslauselman 1973 luvalla: se oikeuttaa voimatoimet siviilien suojelemiseksi ja humanitaarisen avun perille saattamiseksi Libyassa.

Venäjä olisi veto-oikeudellaan voinut estää päätöksen, mutta sitä se ei tehnyt. Venäjä pidättäytyi äänestyksestä yhdessä Kiinan, Saksan, Brasilian ja Intian kanssa.

Hieman Putinin kommenttien jälkeen Medvedev sanoi Moskovassa, että poliitikkojen tulisi olla huolellisia lausunnoissaan. Hänen mielestään Libyan päätöslauselmasta ”ei missään nimessä pidä käyttää ilmauksia, joilla viitataan ristiretkien kaltaisiin sivilisaatioiden yhteentörmäyksiin”.

Venäjä ei Medvedevin mukaan käyttänyt veto-oikeuttaan, sillä ”päätöslauselma ei ole vääränlainen”.

Venäjän valtiolliset viestimet ihmettelivät, miten suhtautua miesten selkeään näkemyseroon tärkeässä kansainvälisessä kysymyksessä. Venäjän ykköskanavan maanantaisessa pääuutislähetyksessä valtiojohdon erimielisyys, tandemin tora, jätettiin huomiotta. Putinin tehdasvierailua Udmurtiassa näytettiin usean minuutin ajan, mutta ei hänen kommenttejaan Libyasta.

Medvedev kertoi uutisissa Venäjän suhtautumisesta Libyan kriisiin, mutta ei viitannut näkemyseroon mentorinsa Putinin kanssa. Näytti siltä, että ykköskanava asettui Medvedevin puolelle.

Venäjällä valitaan duuma joulukuussa ja uusi presidentti ensi vuoden maaliskuussa. Vielä ei ole selvää, asettuuko Medvedev ehdolle toiselle kaudelle vai yrittääkö Putin paluuta.

Venäjä hakee linjaansa

Omien vaalien läheisyyden vuoksi arabimaailman kuohunta on hermostuttanut Venäjän päättäjiä koko alkuvuoden. Pohjois-Afrikka on näyttänyt esimerkkiä autoritaaristen johtajien kaatamisesta katumielenosoituksilla ja sosiaalisen median taitavasta käytöstä ihmisten innostamisessa.

Helmikuussa Medvedev sanoi, että arabimaailman kuohunta saattaa johtaa ”valtioiden hajoamiseen”, ”fanaatikkojen valtaannousuun” ja ”ääriajattelun leviämiseen”. Medvedev viittasi ulkomaisiin voimiin: ”Meitä varten on samanlainen suunnitelma, ja nyt enemmän kuin koskaan se halutaan toteuttaa. Mutta se ei onnistu.”

Presidentti ei selventänyt, keitä suunnitelman tekijät ovat. Viesti kuulijoille oli kuitenkin selvä: vallankumouksissa ei ole kyse kansan tahdosta vaan vakautta horjuttavien ulkopuolisten haluista.

”Venäjä etsii suhteessa arabimaailman tapahtumiin nyt linjaa, joka olisi riittävän etäällä lännestä ja samalla intervention ikävistä puolista. Mutta samalla Venäjä haluaa olla asettautumatta avoimeen konfrontaatioon länttä vastaan”, sanoo johtaja Markku Kivinen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Juuri tämän vuoksi Venäjä ei estänyt päätöslauselmaa veto-oikeudellaan.

Venäjä ja Yhdysvallat ovat lähentäneet välejään Barack Obaman noustua presidentiksi, George W. Bushin aikana suhteet kylmenivät hyisiksi.

”Venäjä ei nyt halua vaarantaa suhdetta Yhdysvaltoihin”, Kivinen sanoo.

Kallis öljy on hetken lohtu

Venäjä on myös hyötynyt arabimaailman kuohunnasta. Öljytynnyrin hinta on taas kivunnut yli 110 dollarin. Se sopii hyvin raaka-aineviennistä riippuvaiselle Venäjälle.

”Kyllä, öljyn hinnannousu näkyy jo Venäjän valtiontaloudessa”, sanoo ekonomisti Laura Solanko Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta.

Jos öljy pysyy kalliina pitkään, se ei ole Solangon mukaan enää Venäjänkään ilo.

”Kun korkea hinta tuo rahaa ovista ja ikkunoista, Venäjä kokee yhä vähemmän tarvetta uudistaa taloutensa rakennetta vähemmän riippuvaiseksi raaka-aineviennistä.”