Protestoija ottaa ison riskin

Fyysisen julkisen tilan hallinta onnistunee Kremliltä jatkossakin, mutta sosiaalisen median kontrollointi on sille selvästi vaikeampaa.

Aleksei Navalnyi
Teksti
Maarit Uber
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Koronavirustartunta ei ollut peloista suurin venäläisten punnitessa etukäteen, kannattaako oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vangitsemisen laukaisemiin mielenosoituksiin osallistua.

Huoli mahdollisista perusteettomista syytteistä, pitkistä vankeusrangaistuksista ja sitä myötä henkilökohtaisen tulevaisuuden pilaamisesta on jarruttanut monen venäläisen osallistumisintoa.

Näin on niidenkin kohdalla, jotka muuten mielellään tukisivat Navalnyia ja toivoisivat maan korruptoituneen johdon vihdoinkin vaihtuvan.

Moni venäläinen muistaa edelleen levottomat ja turvattomat Neuvostoliiton kaatumista seuranneet 1990-luvun vuodet. Tavallisten ihmisten taloudellinen selviäminen oli epävarmaa samaan aikaan, kun keinottelijat rohmusivat valtion omaisuutta omiin nimiinsä.

Kaaos nimettiin venäläisessä keskustelussa orastavaksi demokratiaksi. Oikeasti silloiset tapahtumat kuvasivat paremminkin korruptoituneen rosvovaltion vahvistumista.

Demokratialla käsitteenä on 1990-luvun sekasorron vuoksi yhä huono kaiku etenkin monen vanhemman venäläisen korvissa. Vladimir Putinin aikana demokratia on leimattu länsimaiden “sekasorron” syyksi. Kremlin näkemyksen mukaan länsimaat myös yrittävät sekaantua demokratia-puheen varjolla Venäjän sisäisiin asioihin.

 

Venäläisten elintaso alkoi kohota selvästi 2000-luvulla Putinin noustua maan johtoon. Käytännössä elintason paranemisen mahdollisti nousukiitoon lähtenyt raakaöljyn hinta. Energia ja energiatuotteet muodostavat Venäjän vientituloista merkittävän osan.

Tavallinen kansa piti henkilökohtaisen taloutensa kohenemista tarmokkaan presidentin ansiona. Moni alkoi pitää Putinia suoranaisena pelastajana Boris Jeltsinin ajan epävarmuuden jälkeen. Putin sai tavallisen kansan keskuudessa maineen kunnon miehenä, todellisena nuhteettomana esikuvana, joka raataa hiki otsassa maansa eteen eikä edes juopottele kuten edeltäjänsä.

Vaikutelma Putinin nuhteettomuudesta on vähitellen karissut hänen vallan vuosiensa aikana.

Korruptiopaljastuksistaan tunnetun oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin Venäjälle paluunsa jälkeen julkaiseman videodokumentin sisältö tuli silti jonkinlaisena yllätyksenä etenkin monelle vanhemmalle venäläiselle.

Youtube-video on kiinnostanut Venäjällä kaiken ikäisiä kansalaisia. Heitä ärsyttää Putinin miljardipalatsin näkeminen koronapandemian kurjistamana aikana. Navalnyin kohtelu ja korruptio ovat syyt, joiden vuoksi mielenosoitukset jatkuvat Venäjällä myös tulevana viikonloppuna.

 

Mielenosoitusten määrä on laskenut Venäjällä sitten vuoden 2012 toukokuun. Tuolloin poliisi hajotti väkivaltaa käyttäen mielenosoituksen Moskovan Bolotnaja-aukiolla presidentti Putinin virkaanastujaisten aattona.

Putinin ja pääministeri Dmitri Medvedevin etukäteen sovittu virkojenvaihto oli saanut kymmenet tuhannet venäläiset kadulle.

Mielenosoitukset olivat alkaneet jo edellisenä syksynä vilpillisten duumanvaalien seurauksena. Satoja pidätettiin ja moni vangittu sai vuosien vankeusrangaistuksen.

Syytenimikkeet “laiton mellakka” ja “väkivalta viranomaisia vastaan” ovat edelleen Venäjän viranomaisten kannalta käyttökelpoisia mielenosoituksista puhuttaessa. Poliisit selviävät rangaistuksetta suhteettomasta voimankäytöstä mielenosoittajia vastaan.

Tammikuun 2021 toiseksi viimeisen lauantain mielenosoitusten yhteydessä pidätettiin ennätyksellisen paljon ihmisiä, koko maassa jopa noin 3 900 mielenosoittajaa. Tämä siitäkin huolimatta, että mielenosoituksiin osallistujien määrät ovat vähentyneet Bolotnajan ajoilta.

Bolotnajan tapaan pidätetyt valittiin tammikuun 2021 ensimmäisessä suurmielenosoituksessa pitkälti summamutikassa. Pidätettyjen kohtelukin on sattumanvaraista. Osa vapautetaan lähes heti, osa pysyy pidätettynä vähintäänkin useita päiviä.

Niille, jotka saavat syytteet, voi käydä huonolla tuurilla yhtä ikävästi kuin Bolotnajan tapahtumista tuomituille. Viranomaisten menettelytapoihin ja oikeusjärjestelmän toimintaan liittyvä arvaamattomuus on omiaan hiljentämään maan johdon arvostelijat ja muut kriittiset äänet.

 

Mielenosoituksiin liittyvien syytteiden saaminen ei välttämättä vaadi edes fyysistä osallistumista mielenosoituksiin. Venäjällä säädettiin loppuvuodesta kiireellä lakia, joka mahdollistaa ulkomaista rahoitusta saavien bloggaajien, toimittajien ja jopa sosiaalisen median käyttäjien luokittelun ulkomaisiksi agenteiksi.

Kyse on Venäjällä jo vuosia käytössä olleen “agenttilain” laajennuksesta. Vuodesta 2017 lähtien laki on koskenut ulkomaista rahoitusta saavia, Venäjällä toimivia viestimiä. Ulkomaista rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt, joiden toiminnan viranomaiset tulkitsevat poliittiseksi, on voitu määritellä ulkomaisiksi agenteiksi jo vuodesta 2012 lähtien.

Lain uuden muotoilun myötä agenttisyyte voi tulla käytännössä kenelle tahansa venäläiselle. Syyksi voi riittää esimerkiksi somessa jaettu, ulkomaalaiseksi agentiksi luokitellun tiedotusvälineen tuottama sisältö, vaikkapa uutinen tulevasta mielenosoituksesta.

Asialla on merkitystä, sillä kutsut mielenosoituksiin leviävät Venäjällä pitkälti somen kautta. Valtion kontrolloima media ei halua tukea mielenosoituksia uutisoimalla niistä laajalti etukäteen.

Venäjän televiestintää valvovan Roskomnadzorin mukaan kutsut tammikuun ensimmäiseen mielenosoitukseen levisivät tehokkaimmin nuorten suosimassa Tiktokissa. Kutsuja lähetettiin myös muiden somekanavien kautta. Roskomnadzor yritti saada somepalveluja poistamaan mielenosoituksiin liittyvää viestintää jo etukäteen. Se piti viestintää laittomana, koska mielenosoituksilla ei ollut lupaa.

Globaalissa maailmassa harva venäläinenkään elää ilman kytköksiä ulkomaille. Esimerkiksi ulkomailta tuleva tulo, apuraha tai vastaava on tarvittaessa helppo nähdä “perusteena” agenttilistalle laittamiselle. Agenttilaki toisin sanoen suitsii jatkossa entistäkin tehokkaammin myös aivan tavallisten venäläisten sananvapautta.

 

Mielenosoituksiin osallistumisen lisäksi myös niiden järjestäminen käy yhä työläämmäksi ja vaarallisemmaksi.

Venäjällä julkisiin kokoontumisiin vaaditaan viranomaisten lupa. Käytäntö on osoittanut, että mielenosoituslupia on Venäjällä vaikea saada. Uuden lain myötä myös yhden hengen mielenosoituksista tehdään luvanvaraisia. Käytännössä yhden hengen mielenilmauksia on hajotettu mielivaltaisesti jo aiemmin.

Sääntöjen rikkomisesta sakotetaan paitsi järjestäjiä, myös mielenosoittajia. Käytännössä kokoontumisvapaus on muuttunut maassa uhanalaiseksi menettelytapojen ja lakien kiristymisen takia. Hallitusta tukevien mielenosoitusten järjestäjillä ei sen sijaan ole ongelmia lupien saamisessa.

 

Kreml pyrkii tällä hetkellä selkeästi ottamaan koko julkisen tilan haltuunsa. Se myös haluaa määritellä, millaisia ajatuksia julkisessa tilassa saa esittää.

Neuvostoaikana valtavirrasta poikkeavia ajatuksia uskallettiin ilmaista lähinnä yksityiskotien seinien sisällä. Fyysisen julkisen tilan hallinta onnistunee Kremliltä jatkossakin poliisin ja sotilaiden avulla. Näiden ammattikuntien oloja on kohennettu viime vuosina, jotta he pysyvät tyytyväisinä.

Somemaailma sen sijaan on uutta julkista tilaa, jonka hallitseminen tuottaa Kremlille haasteita. Somen lisäämän avoimuuden myötä kansalaisten ajatustenvaihdon kattava kontrolli ei onnistu millään nyky-Venäjällä.

Siitä huolimatta myös somen aiheuttamia “ongelmia” yritetään ratkaista uusilla rajoituslaeilla. Venäläisten pääsy esimerkiksi Twitteriin, Youtubeen ja Facebookiin halutaan estää osittain tai kokonaan lain voimalla.

Perusteena käytetään sitä, että Venäjän virallisen näkemyksen mukaan edellä mainitut palvelut “syrjivät” venäläisiä uutissivustoja.

Palvelut lisäävät valtiollisten medioiden sometilien yhteyteen maininnan asiasta ja laskevat tilien näkyvyyttä. Muun muassa Venäjän valtiolliseen mediaan kuuluvat Russia Today, Sputnik ja RIA Novosti ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä käytäntöön.

Venäjän oppositio viestii aktiivisimmin juuri länsimaisissa somekanavissa. Aleksei Navalnyin kymmeniä miljoonia ihmisiä kerralla tavoittavat somekanavat ovat tällä hetkellä ylivoimaisesti seuratuimpia.