Taistelutoveri varjoista: Murhatun iranilaiskenraalin seuraaja on edeltäjäänsä näkymättömämpi, mutta ei kyvyttömämpi

Esmail Ghaani on rakentanut hyvin samankaltaisen uran kuin edeltäjänsä, mutta tehnyt sen piilossa julkisuudelta.
Lähi-itä 9.1.2020 15:19
Kenraali Esmail Ghaani on Iranin Vallankumouskaartin Quds-joukkojen uusi komentaja.
Kenraali Esmail Ghaani on Iranin Vallankumouskaartin Quds-joukkojen uusi komentaja. © Tasnim News Agency / Wikimedia Commons

Kenraali Esmail Ghaani sai tervetulijaislahjan uuteen työhönsä aamuyöllä 8. tammikuuta. Tuolloin Iran iski ohjuksin kahteen Yhdysvaltain käyttämään tukikohtaan Irakissa.

Iranin oli pakko toteuttaa kostoisku Yhdysvaltain surmattua maan Quds-joukkojen komentajan kenraali Qassim Suleimanin. Muussa tapauksessa se olisi menettänyt kasvonsa.

Mutta yhtä lailla iskua tarvitsi Suleimanin seuraajaksi nimitetty Ghaani. Vain se kelpasi näytöksi siitä, ettei Iranin armeijan eliittiosasto käännä nöyrästi toista poskeaan ja vetäydy nurkkaan kun sen arkkivihollinen iskee sen kimppuun.

Iranin ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei nosti Ghaanin Quds-joukkojen johtoon välittömästi Suleimanin kuolemaan jälkeen. Valinta ei ollut yllätys. Ghaani, 62, on Suleimanin ikätoveri ja uskottu.

Suleimanin tavoin hän liittyi vallankumouskaartiin vähän yli 20-vuotiaana heti kun kaarti perustettiin vuonna 1979. Kaksikko kulki tiiviisti samoja polkuja vuosikymmeniä.

Kumpikin raivasi tiensä vallankumouskaartin eliittiin jo Irakin ja Iranin sodan 1980-1988 aikana.

Sodassa Ghaan toimi Suleimanin tavoin rintamaupseerina ja vähitellen komentajana. Hän kohosi divisioonan eli 10 000-20 000 sotilaan joukko-osaston komentajaksi. Hänen joukkonsa kunnostautuivat ankarimmissa taisteluissa.

Selvittyään hengissä yli miljoona uhria vaatineesta tuhoisasta verenvuodatuksesta Ghaani ja Suleimani liittyivät sodan alkupuolella perustettuihin Quds-joukkoihin. Kun Suleimani nimitettiin Quds-joukkojen johtoon vuonna 1997, Ghaani nousi hänen varakomentajakseen.

”Olemme sodan lapsia, aseveljiä ja taistelutovereita”, määritteli Ghaani aikanaan suhteensa Suleimaniin Iranin valtiolliselle uutistoimistolle Irnalle.

 

Vallankumouskaarti eli Pasdaran on Iranissa tavallaan valtio valtiossa.

Sen sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen sananvalta on suurempi kuin ministerien tai hallituksen. Käytännössä se ottaa ohjeita suoraan Iranin korkeimmalta johtajalta ajatollah Khameinilta, ei presidentti Hassan Ruhanilta.

Vallankumouskaartissa on noin 170 000 sotilasta, joista 20 000 on maailman öljykuljetusten tärkeää solmukohtaa Hormuzinsalmea valvovia merisotilaita. Kaarti johtaa myös Iranin ballististen ohjusten kehitysohjelmaa, sillä on omat kybersotajoukkonsa ja se määrää myös puolisotilaallisten Basij-joukkojen satoja tuhansia vapaaehtoisia asemiehiä.

Nyt Ghaanin johtoon siirtyneet Quds-joukot ovat vallankumouskaartin ulkomaanoperaatioista vastaava haara. Kyseessä on eliittijoukkojen eliitti, johon kuuluu arviolta noin 10 000 sotilasta.

Suleimani ehti johtaa Quds-joukkoja yli kahden vuosikymmenen ajan. Iranin sotilaallinen asema ja sananvalta Lähi-idässä on vahvistunut hänen johdollaan luotujen sijaisarmeijoiden avulla merkittävästi.

Presidentti Donald Trumpin hallinto ja tukijat ovat kuvanneet Suleimanin teloitusta ”valtavaksi voitoksi” ja kenraalia itseään ”korvaamattomaksi”. Ulkoministeri Mike Pompeo on korostanut, että se lamauttaa Iranin kyvyn ”jatkaa terroritekojaan.

Tällaisten väitteiden uskottavuus ei ole kaksinen.

Suleimani ei toteuttanut ja päättänyt operaatioista yksin. Hän on myös valinnut ja kouluttanut itselleen seuraajia.

Valtaosaan päätöksistä osallistui myös Ghaani, joka on seurannut vierestä Suleimanin toimia melkein neljänkymmenen vuoden ajan. Hän oli mukana päättämässä myös Iranin tuoreimpien tekemien iskujen toteutuksesta ja kohteiden valinnasta.

”Se että Ghaani on selvinnyt hengissä, kohonnut näin korkeaan asemaan ja pysynyt Suleimanin luottomiehenä näin kauan kertoo paljon, miten suuresti sekä Khamenei että Suleimani ovat häneen luottaneet. En usko, että hänellä on vaikeuksia täyttää Suleimanin paikkaa sen enempää operaatioiden toteuttamisen kuin strategisen suunnittelunkaan osalta”, arvioi vallankumouskaartin toiminnasta kirjan julkaissut tutkija Afshon Ostovar israelilaiselle Ha’aretz-lehdelle.

 

Ghaanin rooli Quds-joukkojen varakomentajana on ollut kaukana merkityksettömästä.

Kun Suleimani on keskittynyt vahvistamaan Iranin asemaa lännessä Arabian niemimaalla ja Lähi-idässä, Ghaani on huolehtinut vastaavista operaatioista idässä, käytännössä Paistanissa ja Afganistanissa. Ghaani johti myös vallankumouskaartin vastavakoilua.

Ainoa asia, jossa Ghaan on jäänyt Suleimanille kakkoseksi, on näkyvys ja huomio julkisuudessa. Kun Suleimani on noussut Iranissa kansallissankarin asemaan, Ghaan on pysynyt varjoissa.

Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että Ghaan olisi ollut vähemmän pätevä tehtävässään. Iran on tietoisesti keskittänyt huomiota Suleimaniin pitääkseen muut salamyhkäisten operaatioidensa päätoteuttajat pois julkisuudesta.

Tässä Irania ovat oleellisesti auttaneet Yhdysvaltojen sodanjohto ja media. Ne rakensivat käytännössä ainoasta tuntemastaan iranilaiskenraalista myyttistä ja stereotyyppistä viholliskuvaa, pahan valtakunnan ovelaa ja julmaa sarvipäätä.

Ghaanin olemassaolo ja merkitys paljastuivat vasta vuonna 2010 Nigerian ulkomaankaupan hermokeskuksssa, Lagosin miljoonakaupungin satamassa tehdyssä suuren aselastin takavarikossa.

Yhdysvaltain hallinnon mustalle listalle Ghaanin nimi nousi vieläkin myöhemmin, vuonna 2012. Syynä olivat Ghaanin järjestelemät rahavarojen siirrot ja asemateriaalitoimitukset Iranin liittolaisille eri puolille Lähi-itää.

Ghaanilla on läheiset ja tiiviit suhteet sekä Hizbollahiin että Israelin miehitystä ja olemassaoloa valtiona vastustaviin palestiinalaisryhmiin.

Hän on tukenut puheissaan Gazan ja Länsirannan palestiinalaisalueiden vastarintaa voimakkaasti. Quds-joukkojen keskeisiin päämääriin kuuluu, Iranin johdon ja vallankumouskaartin periaatteiden mukaisesti, vapauttaa palestiinalaisalueet ja Jerusalem Israelin miehityksestä ja murskata juutalaisvaltio.

Tavoite on alusta asti sisältynyt Quds-joukkojen olemassaolon oikeutukseen: al-Quds on Jerusalemin arabiankielinen nimi.

 

Ghaania on luonnehdittu edeltäjäänsä värittömämmäksi, mielikuvituksettomammaksi ja byrokraattisemmaksi.

Osa arvioista kuittautuu sillä, että hänen luonteestaan tai tavastaan toimia ei ole ollut juuri tietoa.

Mutta Ghaanin ei edes tarvitse olla yhtä värikäs ja karismaattinen kuin edeltäjänsä, korostaa Arabian niemimaan valtioiden instituutin (Arab Gulf States Institute) vanhempi tutkija Ali Alfoneh: hän ammentaa voimansa järjestelmästä ja organisaatiosta, jota hän on ollut itse keskeisellä tavalla pystyttämässä.

Iranin sisäisessä valtataistelussa uuden komentajan aseman on arvioitu olevan jopa edeltäjäänsä vahvempi.

Quds-joukkojen johto on käynyt jatkuvaa vääntöä maan ”maltillisiksi” luonnehdittujen vallanpitäjien ja poliitikkojen kanssa. Kiista koskee sitä, miten Iranin ulkopoliittista ja strategista asemaa on syytä edistää maan ulkopuolella.

”Maltillisten” kärjessä ovat presidentti Hassan Ruhani ja ulkoministeri Javad Zarif. Suleimani on ollut jatkuvasti napit vastakkain varsinkin Ruhanin kanssa.

Miehet olivat jyrkästi eri mieltä muun muassa Iranin länsimaiden kanssa vuonna 2015 solmimasta ydinsopimuksesta.

Ruhani oli sopimuksen pääarkkitehtti. Jyrkän linjan vanhoillisiin kuulunut Suleimani puolestaan epäili sopimusta lännen järjestämäksi ansaksi Iranille.

Ruhania ärsytti erityisesti myös Suleimanin suora keskusteluyhteys ajatollah Khamenein kanssa. Presidentti syyttikin Quds-komentajan toimivan jatkuvasti selkänsä takana.

Suleimani puolestaan arvosteli ”hulluudeksi” sitä, että presidentti Ruhani ei lisännyt Quds-joukkojen määrärahoja. Vuoden 2019 alkupuolella Suleimanin ja Ruhanin julkisissa perjantairukouksissa aiheesta käymä sananvaihto paisui äänekkääksi riidaksi.

Ghaani on Suleimanin tavoin jyrkän vanhoillinen islamilaisen vallankumouksen periaatteiden puolustaja.

Suleimanin murha on vahvistanut vanhoillisten asemaa voimakkaasti, samoin kuin jo Trumpin toukokuussa 2018 tekemä päätös vetää Yhdysvallat ydinsopimuksesta ja palauttaa sekä kiristää Iranin vastaisia pakotteita.

Iranin parlamentti myönsi juuri Iranin iskun alla 7. tammikuuta Quds-joukoille 200 miljoonan euron lisämäärärahan ”vahvistamaan puolustuskykyä”.

Myös koko vallankumouskaartin johtaja Hossein Salami on ollut Suleimanin ja Ghaanin kanssa samoilla linjoilla. Vallankumouskaartin Basij-vapaaehtoisjoukkoja johtava Mohammed Reza Naqdi puolestaan kutsui Ruhania hiljattain jo ”valevallankumoukselliseksi.”

Ghaanilla vaikuttaakin olevan edeltäjäänsä enemmän liikkumavaraa Ruhanin johtamaan hallitukseen nähden.