Suomi ostaa sotatarvikkeita Israelista yli 50 miljoonalla eurolla

Kauppakumppanit toimivat läheisessä yhteistyössä Israelin armeijan kanssa.
Lähi-itä 27.1.2014 18:00

Israelilaisia sotilaita matkalla Gazan kaistaleelle tammikuussa 2009. © AP / Lehtikuva

Suomi ostaa maastouttamisjärjestelmiä israelilaiselta Fibrotex Technologies (Fibrotex) -yhtiöltä noin 35 miljoonalla eurolla. Fibrotexin arvioidaan tekevän ensimmäiset tavaratoimitukset jo lähitulevaisuudessa.

Lisäksi Suomi on solminut yli 16 miljoonan euron arvoisen puitesopimuksen puolustusvoimien viestintäjärjestelmän laitteistojen ja -ylläpitopalveluiden hankinnasta israelilaisen ECI Telecomin (ECI) kanssa. Suomen ja ECI:n uusi sopimus kattaa viestintäverkon laitehankinnat ja ylläpitopalvelut seuraavalle kolmelle vuodelle.

Israelissa yhtiöt tunnetaan erityisen läheisistä suhteistaan maan armeijaan.

 

Israelin armeija hankkii kaikki maastouttamisratkaisunsa Fibrotexilta yksinoikeudella.

”Olemme erittäin ylpeitä siitä, että yhtiömme on toimittanut yksinoikeudella kaikki Israelin armeijan maastouttamisratkaisut jo yli neljän vuosikymmenen ajan”, kertoo Fibrotexin toimitusjohtaja Adi Blum.

Blumin mukaan Israelin armeijalla onkin ”pitkäaikaista luottamusta Fibrotexin tuotteisiin”.

Läheiset suhteet Israelin armeijaan ja armeijan kanssa tehtävä tuotekehittely nähdään israelilaisten aseteknologia- ja sotatarvikeyhtiöiden markkinavaltteina. Israelin armeijan kanssa solmitut sopimukset ”vahvistavat maailmanlaajuista mainettamme, joka perustuu käytössä testattuun laatuun ja innovaatioon”, Blum korostaa.

 

Suomen puolustusvoimien viestintäverkon laitteet ja ylläpitopalvelut toimittava ECI on Israelin asevoimien tärkein telekommunikaatiolaitteistojen toimittaja. Yhtiöllä on ollut tärkeä osuus Israelin armeijan laajan telekommunikaatioverkon rakentamisessa.

It-alalla yli 25 vuotta toiminut ECI:n silloinen toimitusjohtaja Doron Inbar kuvaili vuonna 2005 yhtiön suhdetta Israelin asevoimiin:

”Olemme ylpeitä siitä, että laitteistojamme on käytetty Israelin armeijan tehokkaan tietoverkon laajennuksessa. Toivomme, että pääsemme jatkossakin tyydyttämään Israelin armeijan tarpeita ja työskentelemään armeijan tulevien verkkolaajennusten parissa.”

Vuonna 2009 Israelin asevoimat myönsi ECI Telecomille kunniamaininnan yhtiön tuesta reserviläisille työntekijöilleen, joista osa oli osallistunut Israelin sotatoimiin Gazassa.

ECI:n henkilöstöosaston esimies Adi Bildner kertoo, että ”ammatillisen erinomaisuuden” lisäksi ECI uskoo ”yhteiskunnallisen vastuun kantamiseen ja loistavan esimerkin näyttämiseen yhteisössämme”.

”Tämän maan rakastamisen henki on osa organisaatiomme kulttuuria. Olemme ylpeitä reserviläisistämme ja teemme myös jatkossa kaiken voitavamme heidän tukemisekseen”, Bildner muotoilee.

 

Israelin Gaza-suurhyökkäyksen jälkeen Euroopassa on alettu arvioida uudelleen Israelin aseteollisuuden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Amnesty Internationalin mukaan Israel käytti 2008–2009 vuodenvaihteen hyökkäyksessään palestiinalaisia siviilejä ihmiskilpinä, tulitti valkoista fosforia sisältävillä ammuksilla siviiliväestöä ja surmasi hyökkäyksessään satoja siviilejä, mukaan lukien yli 300 lasta. YK:n mukaan Israel syyllistyi sotarikoksiin ja mahdollisesti rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Israelilainen aseteollisuusjätti Elbit Systems (Elbit) on ollut yksi arvostelun kohteiksi joutuneista israelilaisyhtiöistä Euroopassa.

ECI:n ja Fibrotexin tavoin Elbit tekee läheistä yhteistyötä Israelin asevoimien kanssa. Yhtiö on myös osallinen Israelin rakentamaan muuriin, joka anastaa kymmenyksen Länsirannasta Israeliin ja jonka kansainvälinen tuomioistuin määritti laittomaksi vuonna 2004.

Muun muassa Norjan hallitus, Tanskan suurin pankki Danske Bank, maailman suurin investointipankki Deutsche Bank ja Ruotsin suurin eläkekassa Först AP-Fonden ovat katkaisseet yhteytensä Elbitiin.

Gaza-hyökkäyksen jälkeen Suomi sen sijaan solmi Elbitin kanssa 17 miljoonan euron arvoisen sopimuksen.

ECI-puitesopimuksen ja Fibrotex-hankintojen myötä Suomen ja Israelin käymän sotatarvikekaupan kokonaisarvo nousee yli 250 miljoonaan euroon.