Matkustajakoneita lentää yhä Iranin ilmatilassa, vaikka sitä on kehotettu välttämään

Ukrainalaisen matkustajakoneen tuhoaminen Iranin ohjuksilla osoitti, etteivät nykyiset varoitusjärjestelmät tuo turvaa konfliktialueilla lennettäessä.
Lähi-itä 16.1.2020 17:30
83 miljoonan asukkaan Iran on merkittävä sotilasmahti.
83 miljoonan asukkaan Iran on merkittävä sotilasmahti. Sen ilmatilaa pidetään nyt turvattomana. © EBRAHIM NOROOZI / LK

Kansainvälinen ilmailuyhteisö on harvoin toiminut niin ripeästi kuin kesän 2014 jälkeen. Silloin ukrainalaiset separatistit venäläisliittolaisineen pudottivat venäläisellä Buk-ilmatorjuntaohjuksella malesialaisen matkustajakoneen Itä-Ukrainan taivaalta. 298 ihmistä kuoli.

Se ei ollut ensimmäinen vastaavanlainen tapaus, mutta sen jälkeen kansainvälinen ilmailuyhteisö päätti, että nyt saa riittää. Jotakin oli tehtävä konfliktialueiden muodostamien lentoturvallisuusriskien torjumiseksi. YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO rakensi pikaisesti kaikille avoimen varoitusjärjestelmän, joka aloitti toimintansa alle vuoden Ukrainan tragedian jälkeen.

ICAO:n verkkosivuille luotiin lista konfliktialueista ja niillä lentämiseen asetetuista rajoitteista. Listaa kutsuttiin lyhenteellä CZIR (Conflict Zone Information Repository). Se koottiin lähinnä suurten ilmailumaiden omille toimijoilleen julkaisemista rajoituksista.

Lista alkoi rapautua nopeasti sen jälkeen, kun konfliktimaille itselleen annettiin oikeus kieltää niitä koskevien rajoitusten julkaisu. Vain harva maa halusi julkistaa tietoja, jotka johtaisivat lentojen ja samalla ylilentomaksujen ja turismitulojen ehtymiseen.

CZIR kuihtui eikä konfliktialueiden listaa enää löydy ICAO:n nettisivuilta. EU-maiden oma lentoturvallisuusvirasto EASA sen sijaan jatkaa. Se julkaisee vastaavanlaista listaa lyhenteellä CZIB (Conflict Zone Information Bulletin).

 

Keskiviikkoaamuna 8. tammikuuta kansainvälisen varoitusjärjestelmän rippeetkin putosivat liekehtien maahan Teheranin liepeillä yhdessä ukrainalaisen matkustajakoneen romujen ja 176 kuolonuhrin kanssa.

Iran oli ampunut alas matkustajakoneen, joka lensi äärimmäisen konfliktiherkässä ilmatilassa. Sen vaaroista ei CZIB-järjestelmässä ollut julkaistu mitään.

”Meidän tiedossamme ei ollut mitään hälyttävää uhkatekijää. Yksikään ilmailuviranomainen ei ollut julkaissut mitään varoitusta”, sanoi ukrainalaiskoneen omistaneen lentoyhtiön UIA:n toimitusjohtaja Jevheni Dyhne turman jälkeen.

Varoituksia julkaisivat muutamat yksittäiset viranomaiset, mutta vasta koneen tuhoamisen jälkeen. Kansainvälinen ennakkovaroitusjärjestelmä osoittautui hyödyttömäksi.

Tilanne Lähi-idässä ja sen monien maiden ilmatilassa on ollut kireä jo pitkään. Iranissa se alkoi kärjistyä entisestään perjantaina tammikuun 3. päivänä, kun Yhdysvallat tappoi ohjuksella Bagdadin lentokentän sisääntulotiellä iranilaisen kenraalin Qassem Suleimanin.

Iran vannoi kostoa. Keskiviikkona 8. tammikuuta aikaisin aamulla se iski ohjuksin kahteen Irakissa olevaan sotilastukikohtaan, joissa oli myös amerikkalaisia sotilaita. 16 ohjusta ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

Ilmeisesti tähän iskuun liittyy ainoa Iranin määräämä konflikti-ilmatilan rajoitus. Suomen lennonjohtopalvelusta vastaavan yhtiön ANS Finlandin arkistosta löytyy Iranin julkaisema ns. Notam-viesti lentäjille.

Sillä Iran sulki Irakin vastaisen ilmatilansa tarkalleen 3 tunnin ja 23 minuutin ajaksi keskiviikkona kello 05.49 – 09.21Z.

Z tarkoittaa ilmailussa käytettävää universaalia aikaa, josta Iran on edellä 3,5 tuntia ja Yhdysvallat jäljessä 5 tuntia. Ohjusisku oli silloin tosin jo tehty ja ukrainalaiskonekin ammuttu alas eikä tämän kiellon syystä ole tietoa.

Yhdysvaltain FAA toimi nopeasti ja julkaisi oman Notam-viestintä jo keskiviikkona puoliltaöin Yhdysvaltain aikaa. Se kielsi yhdysvaltalaisia koneita ja lentäjiä operoimasta toistaiseksi Teheranin lentotiedotusalueella.

Euroopassa toimiin ryhdyttiin vasta samana keskiviikkoiltana. Nekään eivät koskeneet Irania vaan naapurimaata Irakia. EU:n lentoturvallisuusvirasto EASA ja EU:n komissio kehottivat jäsenmaiden ilmailuviranomaisia suosittelemaan kaupallisten lentojen välttämistä Irakin ilmatilassa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikennejärjestelmäpalvelut-yksikön johtajan Jari Pöntisen mukaan Traficom teki työtä käskettyä.

Tämän tyyppinen suositus lähti sellaisille suomalaisille kaupallisen lentotoimintaluvan eli AOC:n haltijoille, joilla katsottiin olevan mahdollisuuksia operoida Irakin ilmatilassa. Niitä ovat lähinnä Finnair ja pienillä suihkukoneilla lentävät liikelentoyhtiöt.

EASA antoi seuraavan suosituksen kaksi päivää myöhemmin. Se oli ensimmäinen, joka koski Iranin ilmatilaa. Jo silloin alkoi näyttää todennäköiseltä, että ukrainalaiskoneen oli pudottanut ohjus, vaikka Iran yhä kiisti tiukasti tällaiset käsitykset.

Brysselissä kokoontui perjantaina iltapäivällä EU:n integroitu ilmailuriskien arviointiryhmä. Kokouksen jälkeen EASA kehotti jäsenmaiden viranomaisia suosittelemaan, ettei Iranin ilmatilassa enää lennettäisi alle 25 000 jalan korkeudessa. Pöntisen mukaan tämäkin tieto välitettiin heti suomalaisoperaattoreille.

Kolmas ja tiukin viesti tuli seuraavana päivänä eli lauantai-iltana Iranin myönnettyä, että ukrainalaiskoneen tuhosi vahingossa ammuttu Iranin asevoimien ohjus – tai oikeammin kaksi ohjusta. Nyt EASA suositteli kaikkien lentojen lopettamista Iranin ilmatilassa.

Traficom välitti suosituksen suomalaisoperaattoreille. Finnair ilmoitti muuttavansa reititystä mm. Dubain-lennoilla. Kaikki nämä tiedot välitettiin siis suoraan muutamille operaattoreille. Kaikille ilmailijoille tarkoitettuja Notam-sanomia ei Pöntisen mukaan katsottu aiheelliseksi julkaista.

Suositukset ovat sen verran järeitä, että esimerkiksi lisälapsien hakeminen al-Holin leiriltä Irakin kautta Suomeen suomalaisella liikesuihkukoneella edellyttää Pöntisen mukaan neuvotteluja lentoyhtiön ja Traficomin välillä.

 

Entä malesialaiskoneen alasampumisen jälkeen suureen ääneen pystytetty kansainvälinen konflikti-ilmatilojen varoitusjärjestelmä? Traficomin Pöntisen mukaan se toimi nytkin ”kohtuullisen hyvin”.

Sen jäljellä oleva eurooppalainen osa eli CZIB ei kuitenkaan tiennyt Iranin ilmatilan vaaroista mitään, ei ennen ukrainalaiskoneen tuhoa eikä pitkään aikaan edes sen jälkeen.

Eurooppalaislistalta löytyvät yhä samat 13 konfliktialuetta, jotka siellä ovat olleet jo pitkään, mm. Irak, Syyria, Libya, Afganistan ja osia Saudi-Arabiasta, Egyptistä ja Jemenistä.

 

Torstaina 16. tammikuuta illansuussa EASA julkaisi toimenpiteensä Iranin tilanteen vuoksi.

CZIB-listalle lisättiin suositus, jonka mukaan Iranin ilmatilassa ei tulisi lentää alle 25 000 jalan eli noin 8 kilometrin korkeudessa.

Suositus on voimassa heinäkuun 16. päivään saakka ja sitä perustellaan vaarallisella turvallisuustilanteella sekä sotilas- ja siviilioperaatioiden välisellä heikolla koordinaatiolla. Riski lennoille alle 25 000 jalassa on korkea.

EASA piti kuitenkin samalla voimassa suosituksensa, jonka mukaan kaikkia lentoja Iranin ilmatilassa tulisi toistaiseksi välttää. Syynä on se, että tilanne Iranissa on tällä hetkellä ”hyvin dynaaminen”. Tämä kiertoilmaus tarkoittaa hyvin vaarallista.

 

Globaalin varoitusjärjestelmän puuttuessa suhtautuminen konflikti-ilmatilassa lentämiseen näyttää vaihtelevan voimakkaasti.

Tilanne Lähi-idässä ja Iranissa on yhä erittäin jännittynyt. Yhdysvallat on kieltänyt lentämisen Teheranin alueella ja EU:kin on kehottanut välttämään koko Iranin ilmatilaa.

Silti siellä lensi lentoja reaaliaikaisesti seuraavan FlightRadar24-sivuston mukaan torstaiaamuna 16. tammikuuta kymmeniä matkustajakoneita, iranilaisten lisäksi ainakin turkkilaisia, venäläisiä ja qatarilaisia. Kahdelle suurelle yhtiölle, Turkish Airlinesille eli THY:lle ja Qatarille Iranin kiertäminen merkitsisi pitkiä kiertoreittejä ja merkittäviä kustannuksia.

Mikä on joillekin vaarallista ja kiellettyä konflikti-ilmatilaa, näyttää olevan joillekin muille riittävän turvallinen toimintaympäristö. Siellä jatketaan, kunnes konfliktimaan viranomaiset sulkevat ilmatilan tai oman maan viranomaiset kieltävät lentämisen.

Turvallisuudestahan yksikään lentoyhtiö ei ainakaan julkisuudessa myönnä tinkivänsä.

Juttua päivitetty 16. tammikuuta klo 21.53. Lisätty tiedot EASA:n illalla tekemistä toimenpiteistä.