Iran-sopu koettelee vanhoja suhteita Lähi-idässä

Geneve
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Varhain sunnuntaiaamuna Genevessä saavutettua sopimusta Iranin ydinohjelman väliaikaisesta rajaamisesta pidetään merkittävimpänä saavutuksena Iran-kiistassa yli kymmeneen vuoteen.

Laajoista pakotteista kärsineet iranilaiset ottivat neuvottelutuloksen vastaan riemukkaasti.

”Ihmiset Teheranissa seurasivat neuvotteluja suoraan suurilta tv-ruuduilta kahviloissa ja puistoissa kuin suurta urheilutapahtumaa”, kuvailee Suomen Teheranin-suurlähettiläs Harri Kämäräinen.

Tie ulos eristyksistä on lopultakin aukeamassa.

Iranin tuoreelle presidentille Hassan Rouhanille sopu on suuri sisäpoliittinen voitto.

Sen sijaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu tuomitsi sopimuksen historiallisena virheenä. Se ei hänen mukaansa tee maailmaa turvallisemmaksi vaan aivan päinvastoin.

Kansainvälinen yhteisö on nyt ensin kerran antanut Iranille luvan jatkaa uraanin rikastamista, ja samalla se helpottaa Iraniin kohdistuneita pakotteita, Netanjahu varoitti.

”Israel ei voi sallia Iranin hankkia ydinasetta.”

Israelilla itsellään on ollut salainen ydinase 1960-luvulta asti. Tuoreen tiedon mukaan sen käyttöä myös harkittiin Jom Kippur -sodan alkaessa 1973.

Israel on myös ainoa Lähi-idän maa, joka ei ole suostunut liittymään kansainväliseen ydinsulkusopimukseen, eikä näin ollen IAEA:n tarkastajilla ole asiaa Israelin asevarastoihin tai mahdollisiin uraaninkäsittelylaitoksiin.

Paine Israelia kohti voi Iran-sovun myötä kasvaa.

Iran on pitänyt tiukasti kiinni väittämästään, että sen ydinohjelma on rauhanomainen eikä tähtää ydinaseen kehittämiseen.

Tuore sopimus edellyttää, että Iran lopettaa seuraavan kuuden kuukauden ajaksi uraanin rikastamisen yli viisi­prosenttiseksi sekä sallii tarkastajille päivittäisen pääsyn keskeisiin ydinlaitoksiin.

Neuvottelut lopullisesta sopimuksesta jatkuvat.

 

Iranilaisten on ollut vaikeaa ymmärtää, miksi kansainvälinen yhteisö sallii ydinaseen yhdessä Lähi-idän valtiossa, mutta ei hyväksy toiselle edes ydinohjelman kehittämistä.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan länsi ei ole pitänyt Israelin salaista ydinasetta ongelmana. Erityisesti Yhdysvallat pitää liittolaistaan demokratiana, jonka ydinase ei ole uhka muille. Sen sijaan Iranin islamistinen hallinto nähdään ailahtelevana ja fanaattisena.

”Islamilaisen maailman näkökulmasta tilanne on kuitenkin epäreilu”, Aaltola myöntää.

”On selvää, että Israelin ydinase aiheuttaa strategista uhkaa sen vihollismaille.”

 

Iranin kanssa saavutettu sopu merkitsee uutta asetelmaa myös tammikuussa alkaviin kansainvälisiin neuvotteluihin, joissa etsitään ratkaisua Syy­rian sisällissodalle. Iran on Syyrian hallituksen tärkein tukija, ja Bashar al-Assadin neuvotteluasema heikkenee merkittävästi, jos Iran kokee nyt hyötyvänsä enemmän länsileirin myötämielisyydestä.

Aaltolan mukaan Barack Obaman hallinto on selvästi tajunnut Iranin merkityksen Yhdysvaltain kansalliselle edulle aluella. Samalla se etääntyy perinteisistä liittolaisistaan saudeista ja Israelista.

”Täytyy muistaa Iranin strateginen sijainti. Syyriaa ei vakauteta ilman Irania ja Yhdysvallat tarvitsee Irania myös Afganistanin suhteen.”

Uudet askeleet Lähi-idässä saattavat luoda myös kokonaan uusia liittolaissuhteita. Israelin ja Saudi-Arabian intressit ovat nyt varsin yhdensuuntaiset. Niille molemmille vahvistuva Iran on kauhistus.

Toisaalta kovista puheista huolimatta jopa Iranilla ja Israelilla voidaan nähdä yhteisiä intressejä. Alueen ainoina ei-arabeina ne eivät ole katselleet hyvällä Saudi-Arabian ja Qatarin ajaman wahhabilaisuuden jatkuvaa vahvistumista Lähi-idässä.