Kiista Iranista kiristyy

Ydinsopimuksen puolustajat vastaavat Yhdysvaltojen painostukseen mallilla, joka kiertää amerikkalaispakotteet.

Ulkomaat 12.10.2018 06:00
Hannu Pesonen

Ulkoministeri Michael Pompeo puhui toimittajille Iranista Washingtonissa 3. lokakuuta. © CLIFF OWEN / LK

Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo ei viime viikolla peitellyt katkeruuttaan.

Hän kertoi, mitä mieltä presidentti Donald Trumpin hallinto on siitä, että Iran-ydinsopimuksen muut osapuolet uhmaavat Iraniin kohdistuvia amerikkalaispakotteita.

”Tämä on haitallisimpia toimia mitä voi kuvitella yrityksille saada Iran kuriin”, Pompeo sanoi.

Trump irrotti toukokuussa Yhdysvallat ”maailman kehnoimmaksi diiliksi” kuvaamastaan Iranin ydinohjelmaa rajoittavasta sopimuksesta. Iran oli solminut sen vuonna 2015 Trumpin edeltäjän Barack Obaman hallinnon, Kiinan, Venäjän, Saksan, Ranskan, Britannian ja EU:n kanssa.

Yhdysvallat ilmoitti palauttavansa voimaan talouspakotteet ja pysäyttävänsä Iranille elintärkeän öljynviennin.

Pakotteiden on määrä astua voimaan koko laajuudessaan 5. marraskuuta.

Trumpin hallinto uhkaa sulkea Yhdysvaltojen pankki- ja rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle kaikki pankit, jotka sen jälkeen rahoittavat liiketoimia Iranin kanssa.

Se uhkaa myös estää Iranin kanssa kauppaa yhä käyvien yritysten pääsyn amerikkalaismarkkinoille.

 

Vastavetonaan Iran-sopimuksen muut osapuolet ilmoittivat 24. syyskuuta vaihtoehtoisesta maksujärjestelmästä, jolla ne suojaavat jatkossakin yritystensä kaupankäynnin Iranin kanssa.

Niiden mielestä Iran on pitänyt kiinni sopimuksesta, ja sopimus on yhä paras tapa estää Irania kehittämästä ydinaseita.

Epäpyhää liittoa yhdistää se, ettei Iran-sopimuksen muilla osapuolilla ole mitään halua joutua amerikkalaispakotteiden maksumiehiksi – samaan aikaan kun niiden mielestä väärän ratkaisun tehnyt Yhdysvallat itse pääsee kuin koira veräjästä.

Kiina kävi viime vuonna Iranin kanssa kauppaa noin 35 miljardin euron ja EU 21 miljardin euron arvosta, Yhdysvallat vain alle 200 miljoonalla eurolla.

Kiinalle vaihtoehtoisen maksujärjestelmän luomisella on muutenkin arvoa niin kauan kuin sen kauppasota Yhdysvaltain kanssa kärjistyy. Venäjä taas näkee mahdollisuuden ainakin epäsuorasti kiertää, ehkä lieventääkin, EU:n sille asettamia pakotteita.

Suunniteltu malli muistuttaa clearing-kauppaa, jota länsimaat kävivät aikanaan Neuvostoliiton kanssa: Iranin öljyä vaihdetaan tavaroihin valtiollisen keskuspankin valvoman tilin kautta ilman että raha liikkuu.

Malli on kömpelö ja vanhanaikainen. Se on silti riittävän tehokas mahdollistamaan öljy-yhtiöiden ja Iraniin investoivien yritysten liiketoimet ilman riippuvuutta dollarista. Siten malli voi tehdä amerikkalaispakotteet ainakin osittain tyhjiksi.

Pompeon raivokas kommentti kuvastaakin Trumpin hallinnon hämmennystä. Vastoin amerikkalaisten laskelmia muut osapuolet puolustavat sopimusta näin sitkeästi.

 

Trumpin jyrkän Iran-politiikan pääarkkitehdit ovat Pompeo ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton.

He näyttävät suorastaan usuttavan maailman talousmahteja kehittämään kansainväliseen kauppaan vaihtoehtoista maksujärjestelmää dollarille.

Pakotteiden kiertämiseksi on laadittu ohjelmia ennenkin, muttei tässä mittakaavassa. Se nostaa hankkeen onnistumismahdollisuuksia selvästi.

Jos yhteistyömalli toimii, se saattaa tarjota työkalun muulloinkin. Esimerkiksi tilanteisiin, joissa kansainvälinen yhteisö päättää toimia yhden vahvan jäsenensä saneluvaltaa vastaan.

Trumpin hallinto voi liittää clearing-mallin sanktiolistalleen, mutta eleen tehosta ei ole takeita.

”Yhdysvaltain mahdollisuudet saada tukea ydinsopimuksen muilta osapuolilta ovat käytännössä olemattomat. Tämä on yksi monista Trumpin Iran-aikeista, joissa hänen taktiikkansa vie kohti täysin päinvastaista lopputulosta kuin mihin hän pyrkii”, toteaa washingtonilaisen ajatushautomon Brookings-instituutin ulko- ja energiapolitiikan asiantuntija Suzanne Maloney.

Liioiteltu lottovoitto

Donald Trump maalaili puheessaan YK:n yleiskokouksessa ydinsopimusta ”pahan” Iranin lottovoitoksi, jolla se kasvatti asebudjettiaan 40 prosenttia.

Trump väittää, että ydinsopimus vapautti Iranin käyttämään 150 miljardia dollaria Yhdysvaltoihin jäädytettyjä varojaan terrorismin tukemiseen, ydinohjusten kehittelyyn ja sotimiseen Syyriassa ja Jemenissä.

Iran-asiantuntijoiden mukaan oikea luku on 50 miljardia dollaria. Iranin asebudjetti kasvoi viime vuonna 18,6 prosenttia, Tukholman kansainvälinen rauhaninstituutti Sipri arvioi.

Budjetti on viidesosa Iranin pääkilpailijan ja Yhdysvaltojen liittolaisen Saudi-Arabian asebudjetista, jolla saudit rahoittavat sotaa Jemenissä.

EU kävi kauppaa Iraniin 21 miljardilla, USA alle 200 miljoonalla eurolla.

Sisältö