Israel apartheidin partaalla

Jopa Israelin presidentti ja USA:n juutalaisjärjestöt pitävät juutalaisten etuoikeuksia korostavaa lakia vahingollisena.

Ulkomaat 29.08.2018 20:50
Hannu Pesonen

Druusit osoittivat mieltään lakia vastaan Tel Avivissa 4. elokuuta. © CORINNA KERN / LK

Yli kuukauden jatkuneiden Israelin kansallisvaltiolakia vastustavien protestien uskotaan kiihtyvän, kun siitä korkeimpaan oikeuteen tehtävät lukuisat valitukset etenevät.

Valitusten ydin on sama: minkään kansanryhmän nostaminen toisten edelle lainsäädännössä ja oikeudenkäytössä ei ole sallittua missään.

Israelin hallituksen mielestä on.

Parlamentissa 19. heinäkuuta äänin 62–55 hyväksytty kansallisvaltiolaki muuttaa Israelin virallisesti valtioksi, joka suosii juutalaisia muiden kansanryhmien kustannuksella.

Lain ylin puolestapuhuja on pääministeri Benjamin Netanjahu, jonka oikeistolaisen likud-puolueen johtama hallitus on yhä riippuvaisempi kovan linjan kansallismielisten juutalaisten tuesta.

 

Perustuslain tasoinen laki säätää, että Israelin valtiossa oikeus käyttää kansallista itsemääräämisoikeutta kuuluu juutalaisille, joita maan vajaasta yhdeksästä miljoonasta asukkaasta on noin 75 prosenttia. Tärkeimmän vähemmistön arabien osuus on 21 prosenttia.

Laki ei määrittele vähemmistöjen asemaa tai oikeuksia. Siitä jätettiin pois opposition vaatima takuu kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Se kumoaa arabian aseman Israelin toisena virallisena kielenä ja jättää sille epäselvän ”erityisaseman”.

Lakia arvostelevat Israelin keskustavasemmistolainen oppositio, arabit, druusit ja eräät hallituspuolueiden edustajat. Heidän mielestään laki laajentaa Israelin miehitettyjen palestiinalaisalueiden asukkaisiin kohdistaman oikeudellisen syrjinnän maan omiin arabi- ja druusikansalaisiin.

Myös Yhdysvaltojen vaikutusvaltaiset juutalaisjärjestöt vastustavat lakia. Israelin vankimpiin tukijoihin kuuluva vanhoillinen American Jewish Committee on ”syvästi pettynyt lakiin, joka vaarantaa periaatteen Israelista sekä juutalaisena että demokraattisena valtiona.”

Liberaalimpi Yhdysvalloissa toimiva lobbausjärjestö J Street toteaa lain viestivän Israelin arabiyhteisölle ja muille vähemmistöille, että ”ne eivät ole eivätkä koskaan voi ollakaan tasaveroisia kansalaisia”.

Samaa mieltä on Israelin arabien ja juutalaisten yhteistyön puolesta tähän asti puhunut arabikansanedustaja Ayman Odeh. ”Israel julisti, ettei se halua meidän olevan täällä ja että olemme aina toisen luokan kansalaisia.”

 

Lain vastustajat eivät silti ole toistaiseksi kyenneet edes yhteisiin mielenosoituksiin.

Israelin arabien ja juutalaisopposition liittoutumista estää syvä erimielisyys miehitettyjen palestiinalaisalueiden hallinnosta ja tulevaisuudesta.

Kansallisvaltiolain näkyvin arvostelija on Israelin presidentti Reuven Rivlin, jonka on allekirjoitettava laki ennen sen hyväksymistä. Hän on uhannut tehdä sen arabiaksi, jota puhuu sujuvasti.

Rivlin on kovan linjan oikeistopoliitikko, joka suhtautuu jyrkästi palestiinalaishallinnon itsenäisyyspyrkimyksiin. Hän on kuitenkin myös lakimies, joka on puhunut johdonmukaisesti arabien ja juutalaisten tasa-arvon puolesta.

Presidentti Rivlinin ja oikeuskansleri Avichai Mandelblitin painostuksen tuloksena laista poistettiin kohta, joka olisi sallinut tuomarien pohjaavan tuomionsa juutalaisten perinteiseen lakiin halakhaan.

Rivlin sai laista pois myös pykälän, joka olisi antanut oikeuden perustaa vain juutalaisille sallittuja asuinyhteisöjä. Hän varoitti, että se muuttaisi Israelin muun maailman silmissä samanlaiseksi apartheid-valtioksi kuin ”vain valkoisille” -kieltoja luonut Etelä-Afrikan hallitus oli.

Molemmat lainkohdat sisältyivät parlamentin huhtikuussa hyväksymään ensimmäiseen versioon, josta pääministeri Netanjahu yritti viimeiseen asti pitää kiinni.

Nykyisessä muodossaan laki ”rohkaisee ja edistää juutalaisten asuinyhteisöjen perustamista ja lujittamista”. Sekin antaa eväät vain juutalaisia hyödyttävään asuinaluesuunnitteluun.

Kaupunginhallinto voi antaa rakennuslupia esimerkiksi vain juutalaisten käyttämille julkisille rakennuksille kuten synagogille, ei moskeijoille, apulaisoikeuskansleri Ran Nizri kuvailee.

”Se ei toki estä Israelin arabeja muuttamasta alueelle”.

Länsirannan palestiinalaisille ei oikeuksia

Kansallisvaltiolaki takaa, että Israelin vuonna 1967 miehittämän Länsirannan palestiinalaiset eivät saa tasaveroisia oikeuksia, vaikka Israel joskus liittäisikin alueen valtioonsa.

Miksi Israel ei ole tätä tehnyt? Tärkein syy on se, että silloin valtioon olisi syntynyt miljoonien asukkaiden arabivähemmistö.

Laki edistää entisestään Länsirannan juutalaisasutusta, joka nytkin saa lähes kaikki rakennusluvat.

Viralliset maankäyttötilastot osoittavat, että 99,76 prosenttia Israelin miehityshallinnon aikana luovutetuista maista Länsirannalla on annettu juutalaissiirtokunnille, toteaa israelilainen kansalaisjärjestö Peace Now.

Laista jätettiin pois opposition vaatima takuu kansalaisten yhdenvertaisuudesta.

Sisältö