Talousahdinko pakottaa al-Qaidan panttivankikauppoihin

Lunnailla paikataan lahjoitusten hiipumista. Panttivankien ottaminen on ulkoistettu alihankkijoille.
Lähi-itä 6.8.2014 07:30
Vapaaksi rahaa vastaan. Jemenissä siepatut Leila ja Atte Kaleva tiedotustilaisuudessa toukokuussa. © Markku Ulander / Lehtikuva

Ei tapeta niitä. Otetaan niistä rahaa.

Bisnesidea on niin yksinkertainen kuin olla voi. Mutta al-Qaidan panttivankeihinsa soveltamana se kielii, että maailman pahamaineisimman terroristijärjestön rahoitusvaikeudet ovat kasvaneet piinallisiksi.

Al-Qaidan suhtautuminen panttivankeihinsa on keikahtanut nopeasti päälaelleen. Vielä vajaa vuosikymmen sitten panttivangeista ei varsinaisesti voinut edes puhua: siepatuista ei haluttu eikä edes pyydetty rahaa. Heidän kohtalonsa oli näytellä pääosaa seremoniallisissa teloituksissa, joiden videoinneissa pulppusivat vertakin vuolaammin teloittajien ääri-islamilaiset iskulauseet.

Sieppausten tavoitteena oli pelotella, kostaa, nöyryyttää sekä hankkia ja rohkaista kannattajia. Rahaa saatiin muualta.

Nyt ei enää saada.

Panttivankien sieppausta on kuvattu uudeksi kukoistavaksi liiketoiminnaksi al-Qaidalle. Väite nousi esiin viimeksi viime viikolla, kun amerikkalainen The New York Times julkaisi laajan reportaasin al-Qaidan ja sen yhteistyöjärjestöjen panttivankisieppauksista maksetuista lunnaista.