Viruksen alkuperä yhä avoin

Vielä vuonna 2020 puheet laboratoriovuodosta kumottiin salaliittoteoriana.

Koronavirusnäytteitä analysoidaan laboratoriossa Helsingissä 13. toukokuuta 2020. © Markku Ulander/Lehtikuva

Toukokuun lopussa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden antoi tiedustelupalveluille 90 päivää aikaa selvittää, mistä koronaviruspandemia on saanut alkunsa.  

Ensimmäisen kerran Biden oli pyytänyt selitystä jo vuoden 2021 maaliskuussa, mutta tiedusteluyhteisöllä ei ollut sellaista.  

Vuonna 2020 sars-cov-2-viruksen uskottiin yleisesti tarttuneen väestöön villieläimestä. Niin tapahtui edellisenkin koronaviruksen kohdalla. Se aiheutti 2000-luvun alussa Aasiassa sars-epidemian.  

Myös uuden koronaviruksen on havaittu leviävän nopeasti esimerkiksi kissojen, minkkien, muurahaiskäpyjen, jänisten ja frettien keskuudessa. Viruksen todennäköisenä alkulähteenä on pidetty Kiinan Wuhanin villieläintoria, sillä torit tiedetään virusten leviämispaikoiksi.  

Taudin tarkkaa alkuperää ei kuitenkaan ole onnistuttu jäljittämään. On alettu vakavasti pohtia, olisiko se voinut sittenkin karata laboratoriosta. 

 

Ensimmäiset epäilykset herätti maantieteellinen sijainti. Vain 12 kilometrin päässä Wuhanin villieläintorista sijaitsee Wuhanin virologian instituutti. Vielä paljon lähempänä, puolen kilometrin päässä, on Wuhanin tautikeskus, jossa tutkitaan muun muassa lepakoiden koronaviruksia.  

Teoriat laboratoriosta karanneesta viruksesta luokiteltiin nopeasti perättömiksi. Ne sekoittuivat herkästi erilaisiin salaliittoteorioihin ja valeuutisiin, joissa koko koronaviruksen olemassaolo kyseenalaistettiin tai joissa sitä epäiltiin biologiseksi aseeksi.

Vuoden 2020 helmikuussa joukko tutkijoita kirjoitti lääketieteen aikakauslehti Lancetissa tuomitsevansa voimallisesti salaliittoteoriat, joissa koronaviruksen luonnollinen alkuperä kyseenalaistettiin.  

Keväällä 2021 suhtautuminen on muuttunut. 

Maaliskuun 2021 lopussa Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijat julkaisivat koronaviruksen todennäköisestä alkuperästä raportin. Tutkijat olivat viettäneet tammi-helmikuussa 28 päivää Wuhanissa. Heidän raporttinsa mukaan oli ”äärimmäisen epätodennäköistä”, että virus oli peräisin laboratoriosta, eivätkä he suositelleet tekemään asiasta jatkotutkimuksia.  

Monet virologit, tutkijat ja jopa WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus olivat eri mieltä. Raportin julkaisupäivänä Tedros moitti tutkintaa riittämättömäksi ja sanoi, että viruksen alkuperä vaatii vielä selvittämistä.  

Yli sadan sivun mittaisessa raportissa asia käsitellään kahden sivun verran. Ryhmä toteaa, että periaatteessa vuoto Wuhanin virologisesta instituutista olisi voinut tapahtua esimerkiksi silloin, kun instituutti muutti lähelle villieläintoria joulukuun 2019 alussa.

Muutot voivat häiritä minkä tahansa laboratorion operaatioita”, tutkijat kirjoittavat. He eivät kuitenkaan pidä mahdollisuutta todennäköisenä, koska instituutti ei raportoinut joulukuussa minkäänlaisista ongelmista. 

Useat maat, muun muassa Yhdysvallat ja Britannia, eivät pidä WHO:n tutkintaa riittävän perinpohjaisena. Ne ovat syyttäneet Kiinaa tietojen pimittämisestä.  

Toukokuun 13. päivänä Science-lehdessä julkaistiin kirje tutkijaryhmältä, joka ei ollut aiemmin ottanut kantaa viruksen alkuperään. Ryhmä piti villieläintä ja laboratoriota yhtä todennäköisinä vaihtoehtoina. 

 

Yksi selitys asennemuutokselle on Donald Trumpin presidenttikauden päättyminen. Trumpin aikana laboratoriovuodon käsittely oli monelle tutkijalle vaikeaa, sillä presidentti tarttui herkästi epävarmoihin ja perättömiin teorioihin ja levitteli niitä vastuuttomasti.  

Toinen, suurempi syy on ollut Kiinan haluttomuus tehdä yhteistyötä viruksen alkuperän selvittämisessä.  

Kiinalaistutkijat saivat jo tammikuussa 2020 selvitettyä uuden koronaviruksen genomin ja julkaisivat tietonsa poikkeuksellisen avoimesti kansainväliselle yhteisölle. Sen jälkeen virukseen liittyviä tietoja on ollut hankalampi saada.  

Kesällä 2020 WHO:n tutkimusryhmä raportoi, että maa oli tehnyt vain hyvin vähän epidemiologisia tutkimuksia Wuhanissa tammikuun 2020 jälkeen.  

Kiinan viranomaiset eivät ole suostuneet luovuttamaan puolueettomille tutkimusryhmille dataa ensimmäisistä maassa vuoden 2019 lopussa todetuista tartunnoista.  

Kaikki varhaiset tartunnat eivät olleet peräisin Wuhanin villieläintorilta. Ilman ensimmäisten 174 tartunnan tarkkoja ja yksilöllisiä tietoja ei voida tietää, oliko tori tartuntojen lähde vai pelkkä leviämispaikka. 

Jotkut laboratorioteorian puolestapuhujat ovat huomauttaneet, että sars-cov-19-virus näyttää hyvin paljon muurahaiskävyn viruksen ja lepakon viruksen risteytykseltä, jossa on mukana pätkä geeniä, joka tekee viruksesta herkästi tarttuvan ihmisille. Tätä pätkää ei ole löydetty mistään muusta koronaviruksesta. Ehkä se on lisätty virukseen? 

Ilman Kiinan yhteistyötä tutkijat eivät voi sulkea pois laboratoriovuodon mahdollisuutta. Ja ilman Kiinaa sitä voi olla mahdotonta todistaa.  

 

Kiinalainen koronavirusten tutkija Shi Zhengli antoi vuoden 2020 alussa haastattelun Scientific American -lehdelle. Hän sanoi että yksi hänen ensimmäisistä huolenaiheistaan oli ollut, olisiko virus voinut lähteä liikkeelle hänen omasta laboratoriostaan. Tutkittuaan viruksia joiden kanssa laboratoriossa oli työskennelty, Shi havaitsi ettei niin ollut tapahtunut.

Mutta vaikka olisi, Shi ei olisi välttämättä voinut sanoa sitä haastattelussa. Kiinan tiedetään sensuroivan kansalaisiaan.  

Kiina ei halua kuulla puhuttavan laboratorioteorioista, vaan pitää niitä salaliittoteorioiden levittämisenä. Maan presidentti Xi Jinping vaati EU:n ja G20-maiden terveyshuippukokouksessa 21. toukokuuta 2021 maailman johtajia torjumaan kaikki pyrkimykset ”politisoida” pandemiaa.  

25. toukokuuta Kiinan edustajat WHO:n hallituksessa ilmoittivat, että koronaviruksen alkuperää koskeva asia on loppuun käsitelty. He antoivat ymmärtää, ettei Kiina osallistu enää uusiin viruksen alkuperää koskeviin tutkimuksiin. 

Maan johto on huomattavasti halukkaampi tutkimaan häviävän pientä mahdollisuutta, että koronavirus voisi kulkeutua pakastettujen elintarvikkeiden pakkauspinnoilla ja tartuttaa ihmisiä niiden kautta: Kiina haluaa kansalaistensa uskovan, että virus syntyi Kiinan ulkopuolella. 

 

Koronaviruksia alettiin tutkia Wuhanissa 2000-luvun alun sars-epidemian jälkeen juuri koronaviruspandemioiden ehkäisemiseksi.  

Vuonna 2018 amerikkalaiset diplomaatit vierailivat kaupungin virologisessa instituutissa ja huomauttivat useista huolenaiheista. Heidän mielestään laitoksen turvallisuudessa oli aukkoja, raportissa mainittiin erikseen koronavirukset ja pandemian riski.

Helmikuussa 2020 Kiinan tiede- ja teknologiaministeriö antoi laboratorioille uusia turvallisuussääntöjä bioturvallisuuden parantamiseksi.  

Ei olisi täysin tavatonta, että virus karkaa väestöön laboratoriosta.  

Nykyään tiedetään, että sikainfluenssaa aiheuttava h1n1-virus levisi väestöön vuonna 1977 jostakin Aasiassa sijainneesta tutkimuslaitoksesta. Tarkkaa leviämispaikkaa ei ole saatu selville, mutta sen arvioidaan sijainneen Neuvostoliitossa tai Kiinassa.

Osa länsimaalaisista tutkijoista epäili viruksen karanneen laboratoriosta jo epidemian aikana, sillä virus vaikutti ”jäädytetyltä”: se ei ollut muuntunut lainkaan 20 vuodessa. Asiasta ei kuitenkaan pidetty meteliä, sillä tutkijat pelkäsivät, että Neuvostoliitto ja Kiina voisivat suuttua ja vetäytyä kansainvälisestä tautientorjunnasta. 

Viimeisin tunnettu isorokon aiheuttama kuolema vuonna 1978 oli seurausta laboratoriovuodosta Britannissa. Se oli jo kolmas kerta, kun isorokko pääsi Britanniassa karkuun laboratoriosta. 2000-luvun alussa myös sarsia aiheuttava virus levisi väestöön useassa maassa laboratorioista, joissa sitä tutkittiin epidemian aikana.  

Avainsanat
Sisältö