Kosovo ottaa ensi askeleitaan EU-tiellä

Karri Kokko
Ulkomaat 19.12.2008 09:37

EU:lla on Kosovossa edessään jättihaasteet. Talous pitää kammeta jaloilleen ja oikeuslaitos saada toimimaan.eu-poliisi
Ranskalainen EU-poliisi Kosovon ja Serbian välisellä raja-asemalla.

Euroopan unioni aloitti viime viikolla historiansa suurimman siviilikriisinhallintahankkeen. Eulex-operaation tarkoitus on ottaa vetovastuu YK:lta ja rakentaa Kosovoon toimiva oikeus- ja poliisilaitos sekä rajavalvonta tulleineen.

EU:n Kosovo-erityislähettiläs, hollantilainen pitkän linjan diplomaatti Pieter Feith uskoo, että EU:n myötä myös todellinen vuoropuhelu Kosovon albaanien ja serbien välillä voidaan lopulta saada liikkeelle.

”Olemme nähneet merkkejä siitä, että keskiverto Kosovon serbi odottaa jo suhteiden normalisoitumista ja integroitumista Eurooppaan”, sanoo Feith.

Vuoropuhelua edistää se, että kuukausien väännön jälkeen sekä Serbian että Kosovon johto saatiin tukemaan YK:n päätöslauselmaa, jolla vastuu Kosovosta siirrettiin EU:lle.

Takkuinen siirtymä ehti saada jo lähes surkuhupaisia piirteitä. YK:n väki sananmukaisesti kieltäytyi pakkaamasta tavaroitaan samaan aikaan kun EU:n väki jo seisoi ovensuussa matkalaukut kädessä. Nyt Eulex aloittaa puoli vuotta aikataulusta myöhässä.

Yksi
Kosovo

Käytännössä Feith soveltaa Kosovossa niin sanottua Ahtisaari-suunnitelmaa, jossa yhä suurempi osa päätösvallasta siirretään paikallistasolle. Näin myös Kosovon serbit saavat enemmän sananvaltaa asioihinsa. Vahva vähemmistösuoja on suunnitelman punainen lanka.

EU:n lähettämät 1 900 tuomaria, syyttäjää, poliisia ja tulliviranomaista puolestaan toimivat eri puolilla Kosovoa opastaen kollegoitaan eurooppalaisiin käytäntöihin. Mutta kuskin paikalla istuu Kosovon oma johto.

Suomesta operaatioon osallistuu 72 asiantuntijaa.

Feith kiistää väitteet siitä, että uusi tilanne tarkoittaisi käytännössä Kosovon jakamista.

”Päinvastoin. Uskon, että me Eulexin myötä pääsemme paremmin myös Kosovon serbialueille ja rakentamaan vuoropuhelua serbijohtajien kanssa. Tämä nimenomaan tukee Kosovon yhtenäisyyttä.”

Feithin mielestä todellisuudessa kaikkein suurin haaste on talous.

”Se on todella huonossa jamassa. Työttömyys on 44 prosenttia, sijoituksia ei ole saatu ja talouskriisi heikentää tilannetta entisestään”, Feith sanoo. Hän edellyttää, että Kosovon hallitus pysyy budjetissaan ja jatkaa valtionyhtiöiden yksityistämistä. Niin televerkot, lentokenttä kuin sähköntuotantokin ovat edelleen valtion käsissä.

Mistä
sijoittajat?

Talouden tukijalat – kaivosteollisuus ja maatalous – pitäisi nekin nostaa jaloilleen. Esimerkiksi valtaosa Kosovossa syödyistä kasviksista tuodaan naapurimaista, kun maatalouden kehittäminen on laiminlyöty ja maanomistusolot ovat sekavat.

”Ja Pohjois-Kosovon kaivokset ovat pikemminkin teollisuusjätteiden monumentteja kuin tuotantolaitoksia”, Feith kuvailee.

”Tavoitteeni on saada Kosovo Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin jäseneksi mahdollisimman pian, jotta se saisi lainoja taloutensa kehittämiseen. Uskon, että etenemme asiassa jo keväällä.”

Kiireellisimpiä sijoituskohteita on sähköntuotanto. Pitkät päivittäiset sähkökatkot karkottavat ne harvat sijoittajat, jotka muuten olisivat valmiita katsomaan Kosovon suuntaan.

Olennaisen tärkeänä Feith pitää myös sitä, että EU:n asiantuntijat puuttuvat tiukasti korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Kosovossa toimii Naton johdolla 16 000 rauhanturvaajaa, heistä 450 suomalaisia.

Vaikka rauhanturvaajat eivät Feithin tontille kuulukaan, hän veikkaa, että jos tilanne pysyy vakaana, Nato saattaa ryhtyä vähentämään joukkoja.

”Niille on kysyntää muuallakin.”

Teksti
Katri Merikallio
Kuva
Zveki / AP / Lehtikuva

Julkaistu SK:ssa 51-52/2008 (ilm. 19.12.2008)

Aiheesta lisää
Katso kuvakooste Kosovosta
Kosovon lesket: ”Miten voisimme antaa anteeksi?” (SK 43/2007)