Kööpenhamina lähestyy: Miten neuvottelut etenevät?

Jukka Ukkola
Ulkomaat 17.10.2009 07:01

Kööpenhaminan ilmastokokouksen valmistelu etenee, vaikkakin hitaasti, sanoo Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia.

Sirkka Haunia Sirkka Haunia uskoo, että Kööpenhaminassa pystytään sopimaan uuden ilmastosopimuksen rakenteista ja tavoitteista. Kuva Markus Pentikäinen / Suomen Kuvalehti

Bangkokista on tullut kahdensuuntaista viestiä: kokous joko epäonnistui lähes täysin, tai herätti sentään joitakin toiveita. Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä, miltä tilanne vaikutti paikan päällä?

”Ei minusta voi sanoa, että kokous olisi epäonnistunut täysin. Ei Bangkokin kokoukselta odotettukaan, että tärkeimmät neuvottelukysymykset olisi ratkaistu. Siellä edistyttiin jonkin verran, mutta ei varmasti tarpeeksi. Nythän neuvotteluaikaa alkaa olla jäljellä varsin vähän, kaksi kuukautta ja viisi virallista neuvottelupäivää ennen Kööpenhaminaa.”

Mitkä olivat kokouksen suurimmat saavutukset?

”Puheenjohtajalle ja hänen apunaan toimiville annettiin valtuudet selkeyttää ja tiivistää neuvottelutekstejä. Näin voitiin edetä monissa kysymyksissä, kuten sopeutumisessa ja teknologiayhteistyössä.”

”Monista erimielisyyksistä ja kovastakin kritiikistä huolimatta kokous päättyi sovussa, ja seuraavassa valmistelevassa kokouksessa Barcelonassa voitaneen tästä hyvin jatkaa.”

Entä pahimmat pettymykset?

”Pahimmat pettymykset ja ongelmat liittyvät kehitysmaaryhmän luottamuspulaan ja varsin suuriin odotuksiin teollisuusmailta. He katsovat, etteivät teollisuusmaat ole valmiita riittäviin päästövähennyksiin eivätkä myöskään ole antaneet tarpeeksi selvää viestiä tulevasta rahoituksesta. Kehitysmaat ovat kovin epäluuloisia sen suhteen, että teollisuusmaat ovat hylkäämässä Kioton pöytäkirjan.”

Uskotteko, että Kööpenhaminassa saadaan syntymään Kiotoa laajempi sopimus?

”Uskon että pystytään sopimaan uuden sopimuksen tavoitteista ja rakenteista. Voi olla, ettei kaikista yksityiskohdista ehditä sopia, näiltä osin varmaankin joudutaan neuvotteluja jatkamaan.”

Millaisia leirejä ilmasto-asioissa on nykyisin nähtävissä?

”Kyllä ilmastoasioissa on tietysti pitkään ollut tietty asetelma, erityisesti kehitysmaiden ryhmä on ollut pitkään hyvin vahva. Nyt alkaa jonkin verran näkyä erileirisyyttä kehitysmaaryhmän sisällä. Erityisesti pienet saarivaltiot, tietyt latinalaisen Amerikan maat ja Afrikan maat ehkä kokevat, ettei suurten kehitysmaiden puolustaminen välttämättä ole heidän intresseissään.”

Näkyykö presidentin Barack Obaman vaikutus Yhdysvaltain asenteissa? Onko EU yhtenäinen?

”Yhdysvallat on suurvalta, jolla on joissakin asioissa omia näkemyksiä, emmekä ihan vielä ole selvillä kaikista heidän kannoistaan. EU on ollut hyvin yhtenäinen, mutta kehitysmaille annettavan rahoituksen suhteen on ollut erilaisia näkemyksiä.”

Mikä on pienen maan, kuten Suomen, rooli tällaisissa maailmanlaajuisissa neuvotteluissa?

”Näissä neuvotteluissa kaikilla mailla on periaatteessa tasavertaiset oikeudet. Suomi neuvottelee osana EU:ta, joka maaryhmänä koordinoi tarkoin kantansa. Suomen kannalta on suuri merkitys sillä, mitä päätetään metsien hiilinielujen laskentajärjestelmästä.”

”Toinen Suomen kannalta tärkeä asia on se, että sopimuksessa taataan tasapuoliset kilpailuolot erityisesti kansainvälisesti kilpailluille teollisuudenaloille.”

Miten tästä edetään? Mitä pitää tehdä Kööpenhaminan kokouksen onnistumiseksi, ja kenen?

”Kyllä Barcelonassa täytyy jo tehdä konkreettisia avauksia esimerkiksi rahoituksesta ja sen hallinnoinnista. Samoin teollisuusmailta täytyisi olla vakuuttava päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä. Poliittista johtajuutta myös tarvitaan ja COP15:n isäntämaa Tanska onkin järjestämässä ministeritason valmistelukokouksia ennen Kööpenhaminaa.”

”Myös EU:n tulisi Eurooppa-neuvoston päätelmissä luoda edellytykset edistää hyvää tulosta Kööpenhaminassa.”