Kiinan junaonnettomuus aloitti kritiikin vyöryn

junat
Teksti
Lauri Vanhala
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Luotijuna törmäsi raiteille pysähtyneen toisen junan perään syösten useita vaunuja alas sillalta. Kuva STR / AFP / Lehtikuva.

Kiinassa heinäkuun 23. päivänä tapahtunut junaonnettomuus nostatti hallitusta kritisoivan kirjoittelun aallon sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Kiinan hallituksen on aiemmin syytetty investoivan maan kehittämiseen ihmishenkien kustannuksella. Junaonnettomuus oli monelle viimeinen pisara.

Onnettomuus, jossa kuoli 40 ihmistä ja loukkaantui lähes 200, ehti olla kiinalaisten sanomalehtien otsikoissa viime viikon ajan. Kirjoittelu oli Kiinan mittakaavassa poikkeuksellisen kriittistä.

Hallitus pyrki hillitsemään uutisointia antamalla perjantaina määräyksen, jonka mukaan tapahtuneesta saa julkaista vain positiivisia uutisia tai viranomaisten julkaisemaa informaatiota.

Onnettomuus on herkkä aihe erityisesti siksi, että se osui Kiinan urbaaniin keskiluokkaan, joka on tärkeä tukija kommunistiselle puolueelle, kirjoittaa uutistoimisto AP.

Suurin osa lehdistä noudatti kieltoa, mutta kiinalaiset jatkoivat kirjoittelua maan huippusuositussa mikroblogipalvelussa Sina Weibossa.

Myös The Economic Observer -lehti uhmasi kieltoa ja julkaisi 8-sivuisen raportin junaonnettomuudesta. Lehden etusivulla oli muun muassa 2-vuotiaalle onnettomuudesta selvinneelle tytölle osoitettu kirje, jossa kritisoitiin voimakkaasti hallituksen toimia ja syytettiin sitä todisteiden peittelystä.

Kiinan hallitus on pyrkinyt rauhoittamaan kohua antamalla potkut kolmelle viranomaiselle onnettomuuden johdosta. Se myös ilmoitti aloittaneensa kaksi kuukautta kestävän rautateiden turvallisuusarvioinnin.

Rautatieverkko on nyt tarkassa syynissä.

Lehtitietojen mukaan useiden luotijunien matkanteko viivästyi maanantaina epäiltyjen laitevikojen vuoksi. Ainakin kolme junaa Shanghain ja itäisen Nanjingin kaupungin välillä pysähtyi tunniksi. Onnettomuusradalla Ningbosta Wenzhouhun junat pysähtyivät kolmeksi tunniksi “laitteiston huoltotöiden” ajaksi.

Kiinan rautatieverkkoa on laajennettu kiireellä. Tänä vuonna luotijunaverkkoa on suunniteltu laajennettavan 13 000 kilometriin ja vuoteen 2020 mennessä 16 000 kilometriin.

Kokonaisuudessaan Kiinan investoinnit muun muassa infrastruktuuriin ja tuotekehitykseen ovat kohonneet äärimmäisen korkealle tasolle – lähes 50 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.

Nopea rakentaminen on aiheuttanut omat ongelmansa.

Rautatieasiantuntijat esittivät alkuvuodesta huolensa junien turvallisuudesta, minkä johdosta luotijunien huippunopeutta laskettiin 350 kilometristä tunnissa 300 kilometriin tunnissa.

Japanin entinen puolustusministeri Yuriko Koike puolestaan epäilee, että Kiina on kopioinut ja patentoinut japanilaisen Shinkansen-luotijunan tekniikkaa.

Rautatieprojektissa muhii myös korruptioskandaali. Zhang Shuguang, entinen rautateiden apulaispääinsinööri, pidätettiin helmikuussa epäiltynä korruptiosta. Zhangin esimies, rautatieministeri Liu Shijun pidätettiin samaan aikaan.

Vahvistamattomien tietojen mukaan Zhang oli onnistunut varastamaan rautatieprojektin kautta 2,8 miljardia dollaria, ja Liu puolestaan oli vastaanottanut jopa miljardi yuania (109 miljoonaa euroa) lahjuksina.

Lähteet: AFP, BloombergAP