Kiina ei anna periksi toisinajattelulle

Karri Kokko
Ulkomaat 14.5.2008 08:29

Tuleva olympiaisäntä Kiina on näyttänyt, ettei se aio antaa toisinajattelijoille ja vähemmistöille yhtään aikaisempaa enempää vapauksia, arvelee Amnesty Internationalin maatyön asiantuntija Meri Mäkihannu.mielenosoittaja hong kongissa
Kaikki eivät pidä vapaudesta. Kiinan hallituksen kannattaja otti yhteen demokratia-liikkeen mielenosoittajien kanssa, kun olympiatuli kävi Hongkongissa 2. toukokuuta.

Teksti Meri Mäkihannu

Kun olympiakisat myönnettiin Kiinalle, toivottiin tämän vaikuttavan myönteisesti myös maan ihmisoikeustilanteeseen. Kiina on kuitenkin näyttänyt, ettei se aio antaa toisinajattelijoille ja vähemmistöille yhtään aikaisempaa enempää vapauksia, päinvastoin.

Viime kuukausina Kiina on pidättänyt tai tuominnut vankeuteen useita ihmisoikeusaktivisteja, toimittajien raportointivapautta on rajoitettu lupauksista huolimatta ja satojatuhansia ihmisiä on pakkosiirretty kisakaupungin rakennustöiden alta.

On hallitusten tehtävä muistuttaa Kiinaa sen kansainvälisistä sitoumuksista ja ihmisoikeuksien tärkeydestä. Kiinalle on viestittävä johdonmukaisesti ja vahvasti kaikissa tilanteissa, että myös siltä odotetaan ihmisoikeuksia kunnioittavaa politiikkaa.

Hyvä tilaisuus kertoa EU:n odotuksista on EU:n ja Kiinan ihmisoikeusdialogi, joka pidetään 15.-16. toukokuuta Brdossa, Sloveniassa.

Kiina kaihtaa kriittisiä järjestöjä

EU on keskustellut Kiinan kanssa kahdenkeskisesti ihmisoikeuksista jo vuodesta 1997. Vuoropuhelut järjestetään vuoroin Kiinassa, vuoroin EU:n puheenjohtajamaassa. Kiinasta mukana ovat sisä- ja oikeusministerit sekä muu ihmisoikeuksista vastaava korkea johto. EU:ta edustaa ns. troikka eli sen hetkinen ja tuleva puheenjohtaja sekä komissio.

Valmisteluissa mukana ovat kaikki jäsenmaat, joten myös Suomella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä aiheita nostetaan esille. Tänä keväänä keskustellaan muun muassa sananvapaudesta, siirtolaisten oikeuksista ja Tiibetin tilanteesta.

Vuoropuhelu aloitettiin, jotta EU voisi viestiä Kiinan ihmisoikeusloukkauksista suoraan Kiinan johdolle sekä saada heiltä lisätietoa maansa ihmisoikeustilanteesta. EU ei halua olla opettajan roolissa, vaan pyrkimyksenä on aito vuoropuhelu ja YK:n ihmisoikeusjärjestelmän vahvistaminen.

Vuoropuhelun yhteydessä järjestetään usein myös asiantuntijaseminaareja, joihin kutsutaan kansalaisjärjestöjen edustajia ja tutkijoita. EU ja Kiina päättävät yhdessä seminaarin aiheista ja kutsuttavista tahoista. Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat pitäneet ongelmallisena, että Kiina ottaa mukaan vain maan hallituksen virallista kantaa edustavia järjestöjä. Lisäksi Kiina on halunnut poistaa kutsulistalta sitä kohtaan kriittisiä eurooppalaisia järjestöjä.

Viime syksynä seminaaria ei järjestetty, koska EU ei suostunut Kiinan esittämiin rajoituksiin. Tänä keväänä EU kuitenkin myöntyi: ongelma kierrettiin valitsemalla teemoiksi lasten oikeudet ja oikeus terveyteen, ja rajoittamalla osallistumisoikeudet vain näihin kysymyksiin erikoistuneille järjestöille. Olisi tietenkin ollut kestämätöntä järjestää seminaari sananvapaudesta ja rajata eurooppalaistenkin osallistujien joukko niihin, joiden mielipiteitä on mukava kuunnella.

EU:n penättävä toimenpiteitä

Vuoropuhelua Kiinan kanssa on nyt käyty reilu kymmenen vuotta, mutta Kiinan ihmisoikeustilanne ei suuremmin ole muuttunut. Keskusteluaiheet ovat samoja vuodesta toiseen, ja Kiina on haluton antamaan tietoja ihmisoikeustilanteestaan. Vuoropuhelulle ei ole asetettu selkeitä tavoitteita, eivätkä keskustelut ole millään lailla velvoittavia.

Joitakin muutoksia Kiinassa on toki tehty. Kiina on esimerkiksi liittynyt moniin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, vaikka niiden toimeenpano vielä takkuaakin. Kiina on myös uudistanut oikeuslaitostaan vastaamaan paremmin oikeusvaltion mallia.

On hyvä, että ihmisoikeuksille on varattu oma keskustelufoorumi, mutta dialogi ei kuitenkaan ole riittävä tapa vaikuttaa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen. Ihmisoikeuksien tulisi olla johdonmukaisesti osa kaikkea EU:n kanssakäymistä Kiinan kanssa. EU:n tulisi nykyistä selvästi painokkaammin penätä selvitystä ihmisoikeusloukkauksista ja toimenpiteitä niiden korjaamiseksi kiinalaisia tavatessaan.

EU-jäsenmaat ovat yhdessä hyväksyneet hyvät suuntaviivat siitä, miten EU:n tulisi edistää ihmisoikeuksia kolmansissa maissa. Näiden tulisi kuitenkin ohjata kaikkea kanssakäymistä virallisten ihmisoikeusvuoropuhelujen lisäksi. Esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajien tukemista koskevat suuntaviivat velvoittavat antamaan ihmisoikeuspuolustajille jatkuvaa tukea ja kysymään heidän kohtaloistaan myös vuoropuheluiden välillä.

Suomen johtajat eivät kisaturisteja

Suomen tulee välittää ihmisoikeusviestiä myös omassa kahdenkeskisessä kanssakäymisessään Kiinan kanssa. Olympiakisoissa valtiojohtomme edustajat eivät ole vain tavallisen kisaturistin roolissa, vaikka muodollisesti ovatkin Pekingissä olympiakomitean vieraina. Heidän tulisi ottaa kantaa myös Kiinan ihmisoikeuskysymyksiin.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, ja olemme yhteisesti vastuussa niiden puolustamisesta. On suomalaistenkin etu, että kiinalaisten ihmisoikeudet toteutuvat. Kiinan kanssa on käytävä aktiivisesti vuoropuhelua ihmisoikeuksista. Mitä enemmän ja mitä moninaisimmilla tasoilla, sen parempi.

Kirjoittaja on Amnesty Internationalin maakohtaisen työn asiantuntija.

(STT)

Kuva King Cheung /AP / LK