Kiasman johtaja vaihtuu: Kielitaitovaatimus herättää keskustelua

Hannele Jäämeri
Ulkomaat 18.10.2009 07:01

Nykytaiteen museoon etsitään uutta johtajaa. Minkälaista?

Kiasma Nykytaiteen museo Kiasmaan etsitään uutta johtajaa. Minkälaista? Kuva Hannu Lindroos / Suomen Kuvalehti

Valtion taidemuseon osana toimivan Kiasman nykyinen johtaja Berndt Arell siirtyy Svenska litteratursällskapetin johtoon. Parhaillaan opetusministeriössä laaditaan viranhaun yksityiskohtia, ja virka tulee hakuun loka-marraskuun vaihteessa.

Laki edellyttää johtajalta akateemista loppututkintoa, kokemusta johtamisessa ja perehtyneisyyttä taiteen kenttään. Hakijalta edellytetään myös suomen ja ruotsin kielen taitoa, kuten kaikilta valtion virkamiehiltä.

”Usein edellytämme johtotehtäviin hakevilta myös hyvää yhteistyökykyä”, sanoo opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja.

Kielitaitovaatimuksesta on keskusteltu paljon. Se tekee käytännössä mahdottomaksi esimerkiksi ulkomaalaisen johtajan palkkaamisen. Ulkomaalaisen palkkaaminen taas saattaisi olla kiinnostavaa, onhan nykytaiteen kenttä kansainvälinen. Eri asia on, miten houkutteleva työpaikka pienin määrärahoin kärvistelevä Kiasma olisi kansainvälisillä markkinoilla.

Vaatimusten muuttaminen edellyttäisi asetuksen muutosta.

”Tehtävän hoitaminen olisi vaikeaa, jos ei puhu suomea, arvioi ylijohtaja Risto Ruohonen. ”Työhön kuuluu paljon henkilöjohtamista. Kansainvälinen vaihto museoalalla on kannatettavaa, mutta ehkä ei tässä tehtävässä.”

Tukholman Moderna Museetissa kokeiltiin poikkeusjärjestelyin brittijohtajaa, kun David Elliott veti laitosta 1996-2001. Sen jälkeen palattiin ruotsalaiseen. Muissa pohjoismaisissa museoissa ei tiettävästi ole ollut paikallista kieltä taitamatonta johtajaa.

Kansallisoopperan baletissa on sen sijaan ollut useampikin ulkomaalainen taiteellinen johtaja. Kaksi on tullut Tanskasta, ensin Dinna Björn ja nyt Kenneth Greve. Kumpikaan ei puhu suomea. Oopperassa tätä ei koeta ongelmallisena, vaikka tehtävään liittyy myös hallinnollista työtä. Monet tanssijoista tulevat ulkomailta.
”Baletin työkieli on englanti ja sitä käytetään myös oopperan johtoryhmän kokouksissa”, sanoo pääjohtaja Päivi Kärkkäinen.

Ooppera ei ole valtion laitos vaan yksityisoikeudellinen säätiö.

Tähän asti Kiasman johtaja on valittu viisivuotiskaudeksi. Nyt pohditaan, mikä on hyvä määräajan pituus, vai tehdäänkö virasta toistaiseksi jatkuva.

”Tämä olisi linjassa valtion taidemuseon muiden johtajanvirkojen kanssa”,Risto Ruohonen huomauttaa.

Ateneumin taidemuseon, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston johtajan virat ovat jatkuvia.

Toisaalta, miksi museoiden pitäisi olla linjassa. Museot ovat muutenkin erilaisia, ja nykytaiteen kenttä muuttuu nopeasti. Voi olla pelkästään hyvä, että myös johtaja vaihtuu tiheämmin.

Keskustelu

Hienoa että näin avomielisesti pohdiskellaan suomen taidon tarpeellisuuttä tai tarpeettomuutta. Virkaruotsista ei tietenkään ole sopivaa mainita mitään.

Mahtaisiko tosiaan vaikkapa englantia äidinkielenään puhuva johtaja olla mahdoton yhtälö? En usko. Ammattitaito ei ole yhtä kuin kielitaito. Kielimuurin voi kiertää.

Eikö Kiasman johtajan kuitenkin tulis ymmärtää tätä suomalaista hulluutta? Ei se ulkopuolelta näy oikein eikä avaudu. Näyttää vain hullulta ja eksoottiselta.