Kestävätkö Kiinan padot?

Karri Kokko
Ulkomaat 25.5.2008 14:32

Kiinan maanjäristyksissä on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta katastrofi olisi voinut olla paljon suurempi, jos järistys olisi murtanut yhdenkin alueen tuhansista padoista.

Koko Kiinassa on yhteensä noin 22 000 patoa, joista osa sijaitsee maanjäristysriskialueilla. Padot on rakennettu vuosisatojen mittaan tulvien kurissapitämiseksi ja riisinviljelyn kastelujärjestelmiä varten. Viranomaisten ilmoituksen mukaan Sichuanin maanjäristyksessä vaurioitui 391 patoa, useimmat tosin pieniä.

Uhkaavin tilanne näyttää olleen Jangtsen sivuhaaran Minjoen alajuoksulla sijaitsevalla Zipingpun padolla, viitisenkymmentä kilometriä maanjäristyskeskuksen itäpuolella. Heti järistyksen jälkeen ilmoitettiin, että patoon on tullut ”erittäin vaarallisia halkeamia”, ja 2 000 sotilasta lähetettiin korjaamaan niitä. Myöhemmin kuitenkin kerrottiin, ettei vaarallisia halkeamia ollutkaan.

Zipingpun padon alapuolella sijaitsee 630 000 asukkaan Dujiangyanin kaupunki ja sen ympärillä yli 2 000 vuotta sitten rakennettu kastelujärjestelmä. Kiinan vesivoimaministeriön mukaan ne joutuisivat ”veden valtaan”, jos padolle aiheutuisi suuria vaurioita. Zipingpun altaaseen mahtuu vettä saman verran kuin Lokan tekojärveen Lapissa, 1,2 miljardia kuutiometriä, joskin tämänkertaisen järistyksen aikana se oli vain puolillaan.

”Jos pato olisi lauennut, se olisi ollut ehdottoman pirullisen uskomaton katastrofi”, kuvaili Bristolin yliopiston hydrologian professori Ian CluckieThe Timesille. Hänen mukaansa murtuman alkaessa suunnilleen ainoa mahdollisuus olisi pudotella lasteittain hiekkaa, sementtiä ja maata murtumaan, ja toivoa, että vuoto tukkeutuisi.

Vuonna 2006 valmistunut Zipingpun pato on Kiinan moderneimpia ja siksi ilmeisesti vankkarakenteisimpia, mutta se sijaitsee lähellä suurta maanjäristyssaumaa alueella, jossa vuonna 1933 kuoli noin 9 000 ihmistä maanjäristyksen aiheuttamissa maanvyörymissä. Seismologit muistuttivat tästä riskistä patoa rakennettaessa.

Vaikka Kiinan padot ovat ilmeisesti selvinneet tämänkertaisista järistyksistä ilman katastrofia, vaara ei välttämättä ole vielä ohi. Elokuussa 1993 läntisessä Kiinassa murtui pato, ja vesimassat syöksyivät läheiseen kylään, jossa kuoli 200 ihmistä ja tuhannet jäivät kodittomiksi. Virallisesti murtuman syytä ei kerrottu, mutta hallituksen edustaja myönsi, että ”jotakin vaikutusta on voinut olla” maanjäristyksellä, joka sattui padon lähettyvillä vuonna 1990 – siis kolme vuotta aiemmin.

Suurpato huolettaa

Maailman tunnetuin pato ja suurin vesivoimala, Kolmen rotkon pato, sijaitsee Jangtsen varrella Hubein maakunnassa monen sadan kilometrin päässä tämänkertaisesta järistyskeskuksesta Chengdusta, mutta kuitenkin lähellä kuutta aktiivista maanjäristyssaumaa. Viisi vuotta sitten alettiin täyttää 185 metriä korkean padon allasta, johon mahtuu vettä enemmän kuin kahteen Päijänteeseen. Voimalarakenteet valmistuivat kaksi vuotta sitten, ja täyden tuotannon on määrä alkaa ensi vuonna.

Kolmen rotkon padosta on jo ennen sen valmistumista kiistelty lähinnä siksi, että padon takia on jouduttu ja joudutaan siirtämään miljoonia ihmisiä pois kodeistaan. Lisäksi pelätään vesimassojen alle jäävien tehtaiden ja kaupunkien saastuttavan ja liettävän koko patoaltaan. Toisaalta padosta on hyötyä paitsi energiataloudelle myös ihmisille, koska Jangtsen tulvat ovat vaatineet kymmeniä tuhansia kuolonuhreja vuosittain. Jos Kolmen rotkon pato pettäisi, sen alapuolella olisi vaarassa 10-15 miljoonaa ihmistä, evakuointien jälkeenkin.

Teksti Jukka Ukkola
SK 21/2008 (ilm. 23.5.2008)