Kazakstanin ulkoministeri: Oppositiotoiminnan varjolla koetetaan horjuttaa valtiota

Erlan Idrissov vieraili Suomessa alkuviikosta. Kuva Petri Kaipiainen.

Joulukuussa 2011 Zhanaozenin kaupungissa Kazakstanissa poliisi ampui kuoliaaksi virallisten tietojen mukaan 16 ihmistä. Öljykaupungissa oli lakkoiltu jo kuukausia. Surmapäivänä sekä lakkolaisia että muita kaupunkilaisia oli kokoontunut juhlimaan itsenäisyyttä keskusaukiolle.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan poliisi ampui ihmisjoukkoa summittaisesti. Suomen Kuvalehti kertoi tapahtumista verkkosivuillaan ja numerossa 10/2013 (Kansa kuriin)

”Turvallisuudesta vastanneet joukot olivat valmistautumattomia tilanteeseen ja ylireagoivat”, kertoi Suomessa alkuviikosta vieraillut Kazakstanin ulkoministeri Erlan Idrissov SK:n haastattelussa. Idrissovin mukaan väkijoukko kuitenkin käyttäytyi väkivaltaisesti poliiseja kohtaan.

Ongelmana Idrissovin mukaan oli myös se, ettei turvallisuusjoukoilla ollut ”ei-tappavia aseita” joukkojen hallintaan. Tällaisia olisivat voineet olla esimerkiksi kumiluodit.

”Yksikkö oli huonosti valmistautunut tilanteeseen eikä heidän toimintansa ollut kunnollista. Tämä valitettavasti johti ihmishenkien menettämiseen”, Idrissov jatkaa.

Zhanaozenin tapahtumia on uutisoitu kansainvälisesti melko laajasti ja ihmisoikeusjärjestöt ovat tehneet niistä selvityksiä.

Idrissov olikin selkeästi varautunut myös Kazakstanin maineen kannalta ikävästä aiheesta puhumiseen. Hän muistutti, että oikeudenkäyntejä oli seuraamassa ulkomaalaisia tarkkailijoita ja toimittajat ovat raportoineet paikanpäältä.

Yksi niistä aiheista, josta ei vieläkään ole yksimielisyyttä, on kuolonuhrien määrä.

Todistajat kertoneet kidutuksesta

Kaupunkilaiset Zhanaozenissa kertoivat Suomen Kuvalehdelle, että yhteenotossa olisi kuollut satakunta ihmistä ja ruumiita olisi löytynyt haudattuina naapurikaupungeista.

Idrissoville tämä väite on tuttu. Se on hänen mukaansa perätön.

Pidätetyt ja todistajina kuullut ovat kertoneet laajamittaisesta kidutuksesta. Idrissovin mukaan tapauksia on tutkittu ja yksi vankilaviranomainen on tuomittu vankeuteen vangin pahoinpitelystä pidätyskeskuksessa Zhanaozenin tapauksen yhteydessä. Laajamittaisesta kidutuksesta ei Idrissovin mukaan kuitenkaan ole oikein puhua.

Tekaistuilla tarinoilla on Idrissovin mukaan tarkoituksena vahingoittaa Kazakstania.

”Me tiedämme, että on olemassa ryhmiä, jotka haluavat mustamaalata Kazakstania”, Idrissov sanoo. Näitä ryhmiä ministerin mukaan ohjaa Kazakstanista paennut oligarkki Muhtar Abljazov.

Zhanaozenin tapahtumien jälkeen Almatyn oikeus määräsi Alga! -nimisen oppositioryhmän lopettamaan toimintansa ja tuomitsi sen johtajan Vladimir Kozlovin 7,5 vuodeksi vankeuteen osallisuudesta yhteenottoihin Zhanaozenissa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan oikeus toimi näin, sillä Kazakstan halusi vaientaa kriitikkonsa.

Idrissovin mukaan kyseessä oli ”puolustuksellinen toimenpide”.

”Alga väittää olevansa aktiivinen oppositioryhmä, mutta se ei ole totta. Alga ei ole oikea oppositioryhmä eikä Kozlov ole oikea oppositiojohtaja. Ne ovat Abljazovin työkaluja”, Idrissov sanoo.

Hänen mukaansa Abljazov ”käy sotaa Kazakstania vastaan” rahoittamalla oppositioryhmiä ja tiettyjä viestimiä.

Nyt myös nämä viestimet on lakkautettu.

Miksi Abljazov näin toimii?

”Hänellä on poliittisia ja taloudellisia motiiveja”, Idrissov sanoo.

Kuka on Muhtar Abljazov?

Abljazov oli Kazakstanissa asuessaan menestynyt liikemies, jolla oli nuoressa valtiossa myös poliittista vaikutusvaltaa.

Muhtar Abljazov on nyt 49-vuotias liikemies, jonka asuinpaikka tällä hetkellä on tuntematon. Abljazov joutui vaikeuksiin ensin Kazakstanissa ja sitten Britanniassa.

Abljazov aloitti menestyksekkään uran liikemiehenä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen itsenäistyneessä Kazakstanissa. Näyttävin saavutus oli osake-enemmistön hankkiminen BTA-pankissa vuonna 1998. Samana vuonna Abljazov nimettiin Kazakstanin energia- ja kauppaministeriksi.

Sitten Abljazov päätti lähteä oppositiopolitiikkaan presidentti Nursultan Nazarbajevin johtamassa valtiossa. Abljazov oli mukana perustamassa puoluetta nimeltä Demokraattinen valinta.

Heinäkuussa 2002 Abljazov vangittiin virka-aseman väärinkäytöstä ja elokuussa samasta syystä vangittiin toinen oppositiopuolueen perustajajäsen Galymzhan Zhakijanov.

Abljazov armahdettiin toukokuussa 2003. Demokraattinen valinta puolue lakkautettiin oikeuden päätöksellä 2005. Puoluetta syytettiin valtionturvallisuuden rikkomisesta, sillä puolue oli kehottanut kannattajiaan protestoimaan parlamenttivaalien tulosta. Oppositioryhmiä siirtyi Oikeudenmukaisen Kazakstanin puolesta -liikkeeseen.

Abljazov jatkoi työtään BTA-pankin johdossa, ja pankki kasvoi nopeasti. Pankit lainat kasvoivat talletuksia nopeammin, mikä johti luottoriskin kasvuun. Abljazovia syytettiin rahanpesusta ja petoksesta maaliskuussa 2009. Hän pakeni Lontooseen, mistä sai turvapaikan. Kazakstanin valtiollinen rahasto pääomitti BTA-pankkia, ja siitä tuli pankin enemmistöosakas.

BTA-pankki aloitti oikeustoimet Abljazovia vastaan Britanniassa. Pankin mukaan Abljazov oli väärin perustein siirtänyt pankin varoja itselleen. Oikeus jäädytti Abljazovin varat elokuussa 2009.

Helmikuussa 2012 Abljazov tuomittiin 22 kuukaudeksi vankeuteen oikeuden halveksinnasta sillä perusteella, ettei hän ollut paljastanut kaikkia varojaan. Abljazov pakeni Lontoosta. Abljazovin nykyinen asuinpaikka ei ole tiedossa, mutta hänen epäillään olevan jossain Euroopassa.

Marraskuussa 2012 oikeus tuomitsi poissaolevan Abljazovin maksamaan 1,63 miljardia dollaria korkoineen vahingonkorvauksia BTA-pankille. Abljazov kiisti kaikki syytökset. Hänen mukaansa kyseessä on presidentti Nazarbajevin yritys vaientaa oppositio.

Viime vuonna Kazakstanin viranomaiset kertoivat myös paljastaneensa Abljazovin suunnittelemia terrori-iskuja Almatyssa. Abljazov on kiistänyt väitteet perättöminä.

Viimeisin oikeuden päätös Abljazovia vastaan tuli kuluvan viikon tiistaina. Lontoon korkeimman oikeus määräsi Abljazovin maksamaan kaksi miljardia dollaria BTA-pankille.

Presidentti Niinistö Kazakstaniin

Kazakstanin ulkoministerin Suomen-vierailulla valmisteltiin Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön valtiovierailua Kazakstaniin.

Niinistö lähtee matkalla huhtikuun puolessa välissä yhdessä elinkeinoelämän valtuuskunnan kanssa.