Kansalaisjärjestöt Kööpenhaminan tuloksesta: Vuosisadan pettymys

Ulkomaat 19.12.2009 14:00
Uupunut kokousedustaja Kööpenhaminassa noin vuorokauden mittaisen loppurutistuksen jälkeen. Kuva Heribert Proepper / AP / Lehtikuva.

Lauantaina päättyneen Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulos jäi paljon kauemmas useimpien kansalaisjärjestöjen tavoitteista kuin oli osattu pelätä.

”Se oli vuosisadan pettymys”, sanoo Luontoliiton pääsihteeri Leo Stranius. ”Maailma menee Kööpenhaminan jälkeen ihan muualle kuin olisi ollut mahdollisuus.”

Asteissa mitaten ”ihan muualle” meneminen tarkoittaa Straniuksen arvion mukaan, että Kööpenhaminan tulosten perusteella maapallon ilmasto lämpenee 3-4 astetta eikä kaksi astetta, vaikka se on kirjattu tavoitteeksi.

Tavoitteesta jääminen johtuu siitä, että Kööpenhaminan sopimukseen päästörajat kirjattiin epäselvästi ja riittämättöminä. Rahoituskin jäi riittämättömäksi ja sopimus ei ole sitova. Näin jäivät toteutumatta juuri ne kolme kohtaa, joita kansalaisjärjestöt pitivät keskeisinä.

Epäonnistumisen syynä on kansallinen itsekkyys ja paluu vanhoihin asetelmiin: pohjoinen vastaan etelä, köyhät vastaan rikkaat ja lisäksi yksittäiset maat toisiaan vastaan – maita oli yli 190.

Kansalaisjärjestöjen tehtävä tästä eteenpäin on painostaa valtioita korjaamaan nyt jääneet puutteet, Stranius sanoo. Siihen on mahdollisuus sillä tavalla, että Kööpenhaminassa valtiot velvoitettiin helmikuuhun mennessä itse määrittelemään päästötasojansa, joiden pohjalta voidaan jatkaa sopimusyrityksiä ensi vuonna Mexicon ilmastokokouksessa ja mahdollisesti sitä edeltävissä valmistelukokouksissa.

Läpimurron aika meni jo?

Greenpeacen ilmastokampanjoitsija Simo Kyllönen ei jaksa oikein uskoa siihen mahdollisuuteen, että yksittäiset valtiot kiristäisivät omia päästörajojaan, kun siihen ei pystytty Kööpenhaminassa yhteisvoimin. ”Vaikea on uskoa läpimurtoon. Se aika olisi ollut nyt”, huokaa Kyllönen kaksiviikkoisen kokouksen jälkeen väsyneenä ja pettyneenä.

Hän on samaa mieltä kuin Stranius siitä, ettei lämpenemisen rajoittamisella kahteen asteeseen ole paljon merkitystä ilman riittäviä päästörajoja. Kööpenhaminan paperin perusteella päästörajojen voidaan arvioida kiristyvän ehkä 15 prosenttia, kun kahteen asteeseen pääsemiseksi niitä pitäisi kiristää vähintään 25 prosenttia. Useiden järjestöjen, kuten Greenpeacen, vaatimus on se, että esimerkiksi EU vähentää päästöjään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Kansalaisjärjestöjen edustajana Kööpenhaminan neuvotteluihin osallistunut Kirkon ulkomaanavun asiantuntija Katri Suomi on hänkin pettynyt, mutta näkee sentään jotain toivonpilkahduksia. ”Kööpenhaminan kokoukseen oli ladattu niin paljon toiveita, että lähellekään niitä ei päästy, ei laillisesti eikä edes poliittisesti sitovaan sopimukseen. Kuitenkin saatiin sentään jotain ulos rahoituksesta ja lämpötilan noususta – hyvin vaatimatonta tietysti, mutta ovi jäi auki jatkolle.”

Lue kaikki SK:n jutut Kööpenhaminan ilmastokokouksesta.