Kansainvälisen oikeuden professori: "Snowdenille olisi myönnettävä turvapaikka Suomesta"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan Yhdysvaltain tiedustelupalvelu NSA on vakoillut Euroopan unionin diplomaattista edustustoa Washingtonissa. Tämä paljastuu salaisessa asiakirjassa, jonka tietovuotaja Edward Snowden luovutti lehdelle.

Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessorin Martti Koskenniemen mukaan kyseessä on hänen aikuisikänsä uskomattomin, häikäilemättömin ja laajamittaisin vakoilutapaus.

“Julkisuuteen vuotaneet tiedot ovat kuitenkin ylimalkaisia”, hän muistuttaa.

“Asiaa täytyy yksityiskohtia myöten selvittää – onko puhelimia kuunneltu ja mikrofoneja asennettu, onko internet- ja puheluliikennettä todella seurattu, minne tiedot on kerätty ja mihin niitä on käytetty?”

Julki tulleet tiedot ja epäilykset vaikuttavat kuitenkin Koskenniemen mielestä ilman muuta kansainväliseen politiikkaan.

“Mielestäni Euroopan täytyy olla ryhtymättä vapaakauppaneuvotteluihin ennen kuin perusteellinen selvitys asiasta on saatu.”

Selvityksen tulee Koskenniemen mukaan sisältää myös sopimus siitä, että vastaavaa vakoilua ei enää tapahdu.

Yhdysvallat on luvannut vastata EU:lle vakoilusyytöksiin diplomaattisia kanavia pitkin. Tämä ei Koskenniemen mukaan riitä.

“Ei kelpaa, että Yhdysvallat vastaa diplomaattisesti jollakin pienellä virkamiehen laatimalla muistiolla. Täytyy vastata korkealla tasolla – mieluiten presidentin toimesta.”

Myös diplomaattisiin toimiin Yhdysvaltoja vastaan

Vapaakauppaneuvotteluiden lykkäämisen lisäksi Koskenniemi sanoo, että EU:n tulisi ryhtyä muihin diplomaattisiin toimiin Yhdysvaltoja vastaan.

Hänen mukaansa EU voisi kohdistaa Yhdysvaltoihin toimia monenkeskisissä järjestöissä – maa voitaisiin esimerkiksi sulkea pois sellaisista yhteistyöelimistä, joissa sen diplomaatit ovat toimineet huomioitsijoina. Euroopan neuvostosta voitaisiin aloittaa.

“Kyseessä olisi sarja sinänsä vähämerkityksellisiä toimia, mutta se olisi tärkeä osoitus siitä, että tässä on esillä suuri periaatekysymys.”

Snowden on hakenut turvapaikkaa 20 maasta, joista yksi on Suomi. Turvapaikan myöntämistä vastustavat ovat perustelleet kantansa sillä, että se vaikuttaisi Suomen ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin. Koskenniemen mukaan argumentti ei perustu selkeälle arviolle sitä, minkälaisia vaikutuksia turvapaikkaoikeuden myöntämisellä oikeasti olisi.

“Minusta se perustuu pikemminkin kylmän sodan aikaiselle itsesensuuriajattelulle”, hän sanoo.

“Ei tuo argumentti perustu mihinkään täsmälliseen analyysiin siitä, miten maiden väliset suhteet kärsisivät, vaan sellaiseen tunteeseen, että vahvaa ulkovaltaa ei pidä ärsyttää.”

Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat jo kärsineet

Koskenniemi myöntää, että turvapaikan antaminen voisi vaikuttaa negatiivisesti Suomen ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin.

“Mutta näihinhän ovat jo vaikuttaneet itse Yhdysvaltain vakoilutoimet. Toisaalta vaikutus olisi vain väliaikainen. Lopultakin Snowdenin tukeminen olisi Yhdysvaltain omien poliittisten ihanteiden mukaista.”

Hänen mukaansa on poliittisesti ja oikeudellisesti selvää, että Snowdenin tapauksessa turvapaikkaoikeuden kriteerit täyttyvät.

Puolalle lähettämässään turvapaikkahakemuksessa Snowden kertoi, ettei usko saavansa reilua kohtelua kotimaassaan. Hän pelkää saavansa elinkautisen vankeustuomion tai kuolemanrangaistuksen.

“Mielestäni ei ole mitään syytä olla myöntämättä hänelle turvapaikkaa, jonka Suomen laki mahdollistaa”, Koskenniemi sanoo.