”Kaikkien aikojen järjettömin riita” kansainvälisessä politiikassa – Kreikka ja Makedonia vääntävät yhä nimestä

Suomen ulkoministeri Alexander Stubb ja Makedonian ulkoministeri Antonio Milososki Makedonian pääkaupungissa Skopjessa 2. helmikuuta 2010. Kuva BORIS GRDANOSKI/AP/Lehtikuva.

Makedonia on ollut EU:n ehdokasmaa vuodesta 2005, mutta jäsenyysneuvotteluja ei ole saatu käyntiin Kreikan jarrutuksen takia. Makedonian ulkoministeri Antonio Milososki syyttää Kreikkaa koko Länsi-Balkanin vakauden horjuttamisesta.

Kreikkalaisten mielestä makedonialaisilla ei ole oikeutta muinaisen Makedonian valtakunnan nimeen ja symboleihin, koska Pohjois-Kreikassa sijaitsee samanniminen maakunta.

Maat ovat riidelleet asiasta jo 18 vuotta, eikä kiistaan tunnu löytyvän vieläkään ratkaisua. Makedoniaa on kutsuttu YK:ssa nimellä Entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia eli Fyrom.

YK ehdotti viime vuonna Makedonian viralliseksi nimeksi Pohjois-Makedonian tasavaltaa. Makedonia suostuisi käyttämään sitä toimiessaan Kreikan kanssa, mutta muissa kansainvälisissä yhteyksissä se pitää kiinni Makedonia-nimestä.

”Me emme voi hyväksyä ratkaisua, joka uhkaisi meidän kansallista identiteettiämme. Kreikalla on tässä asiassa salainen tavoite. Se haluaa alistaa meitä nimeämällä meidät pohjoismakedonialaisiksi ja kiistämällä makedonian kielen aseman. Kreikka ei voi määritellä meidän kansallistunnettamme”, Makedonian ulkoministeri Antonio Milososki sanoo Suomen Kuvalehdelle maan pääkaupungissa Skopjessa.

Hän myöntää, että kysymyksessä on epäilemättä ”kaikkien aikojen järjettömin riita” kansainvälisessä politiikassa. Hän panee kuitenkin sen pitkittymisen yksinomaan Kreikan syyksi.

”Yhdysvallat tunnusti Makedonian perustuslaillisen nimen vuonna 2004. Kreikka jäädytti sen jälkeen kaikki valtiovierailut Makedonian kanssa”, hän sanoo.

”Kreikka ei suostu keskustelemaan meidän kanssamme tasavertaisena kumppanina. Se pitää Makedoniaa toisen luokan kansakuntana.”

Milososkin mielestä Kreikka uhkaa käytöksellään koko läntisen Balkanin vakautta.

Hän vakuuttaa, että Makedonia olisi valmis kompromissiin. Käytännössä hän ei anna kuitenkaan tuumaakaan periksi maan perinteisestä kannasta, jonka mukaan sillä on oikeus Makedonia-nimeen. Tilannetta ei helpota myöskään se, että Makedonia on nimennyt Skopjen lentokentän Aleksanteri Suuren mukaan, jonka kreikkalaiset mieltävät omaksi sankarikseen.

EU yrittää nyt painostaa Makedoniaa pitemmälle menevään kompromissiin, jotta neuvottelut saataisiin käyntiin jo tänä keväänä Espanjan puheenjohtajuuskaudella. Makedonialla ei ole rajakiistoja eikä muita vakavia ongelmia naapurimaiden kanssa, jotka vaikeuttaisivat neuvotteluprosessia.

Mielipidemittausten mukaan yli 90 prosenttia makedonialaisista kannattaa EU:n jäsenyyttä. Unioni nähdään taloudellisena turvana ja koko Balkania vakauttavana tekijänä. Suhteet EU:hun lämpenivät edelleen viime joulukuussa, kun EU myönsi Makedonialle viisumivapauden samaan aikaan Serbian ja Montenegron kanssa.

Myös kaikki Makedonian puolueet kannattavat jäsenyyttä. Mutta jos neuvottelujen aloittaminen venyy vielä kovin pitkään, Makedonia saattaa jäädä muiden EU:hun pyrkivien maiden jalkoihin.