Japani sinnittelee ilman ydinvoimaa - viimeinenkin reaktori sammutetaan pian

Fukushima
Teksti
Kari Tyllilä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Ydinvoiman vastustajat ympäröivät parlamenttitalon Tokiossa tsunamin vuosipäivänä 11. maaliskuuta 2012. Kuva AFP / Lehtikuva.

Luottamus ydinvoimaan katosi Japanissa Fukushiman katastrofin myötä maaliskuussa 2011. Maan ainoa tällä hetkellä toimiva ydinreaktori on tarkoitus sulkea 6. toukokuuta. Sen jälkeen Japanin on sinniteltävä ilman ydinvoimaa ainakin jonkin aikaa.

Japani tuotti vielä kaksi vuotta sitten lähes 30 prosenttia sähköenergiastaan ydinvoimalla, reaktoreita oli 54. Pitkän tähtäyksen suunnitelma oli nostaa osuus ennen pitkää 50 prosenttiin. Tämä olisi merkinnyt vähintään 14 uuden ison reaktorin rakentamista vuoteen 2030 mennessä.

Nämä suunnitelmat on nyt haudattu, ainakin toistaiseksi.

Japanin valmiudet uusiutuvan energian käyttöön eivät ole kummoiset, joten vaihtoehtoja on jäänyt kaksi: energiapula tai fossiiliset polttoaineet. Valinta on ollut fossiiliset, mikä on jo nyt nostanut Japanin hiilidioksidipäästöjä rankasti, vaikka kokonaisenergian tuotanto on selvästi vähentynyt.

Viime kesänä jouduttiin sähkönkulutusta rajoittamaan määräyksin. Vaikka ydinvoimaloita tuskin käynnistetään vielä kesän kulutuspiikin koittaessa, hallitus on luvannut, että rajoituksia ei nyt tule. Ihmisiä kuitenkin kehotetaan energiansäästöön. Tässä tukea on luvassa myös ympäristöjärjestöiltä.

Japani on turvannut energiahuoltoaaan kaikilla fossiilisilla polttoaineilla eli hiilellä, öljyllä ja kaasulla, jota tuodaan saarelle nesteytettynä (LNG) laivoilla. Maa on näissä lähes kokonaan tuonnin varassa. Niinpä viime vuonna tuonti kasvoi noin neljänneksen edellisvuodesta.

Sähkövajetta on paikattu myös dieselgeneraattorien avulla varsinkin teollisuudessa, ja tämä näkyy piikkeinä tuontiluvuissa. Raakaöljyn tuonti peräti seitsenkertaistui joulukuussa.
Seurauksena ovat olleet kauppataseongelmat. Maan tuonnin arvo ylitti viennin arvon viime vuonna ensimmäistä kertaa 31 vuoteen. Helmikuussa tase käväisi hitusen plussalla, mutta putosi jälleen maaliskuussa miinukselle, vaikka teollisuustuotanto on saatu hyvään vauhtiin ja vienti vetää.

Fossiilisten polttoaineiden osuus ei Japanin sähköntuotannossa aiemminkaan ole ollut mitätön. IAE:n tilaston mukaan hiilellä tuotettiin sähköä vuonna 2009 lähes yhtä paljon kuin ydinvoimalla ja maakaasulla jopa enemmän. Fossiiliset polttoaineet kattoivat yhteensä yli 60 prosenttia maan sähköntuotannosta.

Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköstä oli tuolloin vajaat 11 prosenttia, josta yli kaksi kolmasosaa oli vesivoimaa. Tuulivoiman, aurinkosähkön ja geotermisen energian osuudet olivat kukin alle kolmen prosentin luokkaa.

Suunta uusiutuvaan

Grafiikka Hannu Kyyriäinen.

Fukushiman jälkimainingeissa Japani käynnisti viime elokuussa ohjelman rohkaistakseen investointeja uudistuvaan energiaan. Tämän varmistamiseksi on luotu takuuhintajärjestelmä, jossa aurinko-, tuuli-, biomassa- ja vesivoiman tuottajille taataan houkuttelevan korkea kiinteä hinta pitkälle tulevaisuuteen.

Esimerkiksi aurinkosähkölle ehdotettiin huhtikuussa tuottajahinnaksi 42 jeniä (52 senttiä) kilowattitunnilta seuraavan 20 vuoden ajaksi. Tämä vastaa suunnilleen Saksan syöttötariffia, jonka avulla myös pienvoimaloiden tuotto saadaan kalastettua yleiseen sähköverkkoon.

Uusiutuva energia houkuttaa myös sijoittajia.

Puhelinbisneksessä rikastunut sijoittaja Masayoshi Son esitti viime kesänä suunnitelman rakentaa aurinkopuistoja, joiden avulla uusiutuvien osuus Japanin sähköntuotannosta nostettaisiin 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hän myös perusti säätiön edistämään uusiutuvan energian tarjontaa.

Hankkeen laskelmat nojaavat odotuksiin fossiilisten polttoaineiden kallistumisesta sekä ydinvoiman kustannusten uudelleenlaskentaan siten, että niissä ovat mukana myös purkukustannukset sekä Fukushiman onnettomuus. Japanilaisen kuluttajan keskimääräinen noin 80 euron sähkölasku nousisi joka tapauksessa noin viidellä eurolla – mikä ei kuulosta paljolta.

Sonin mukaan ydinvoimasta voitaisiin luopua lopullisesti sitä mukaa kun nykyiset reaktorit tulevat käyttöikänsä päähän.

Uudistus ei kuitenkaan sujuisi aivan yksinkertaisesti, sillä se vaatisi myös uuden niin kutsutun älykkään sähköverkon rakentamisen hajautetun sähköntuotannon ehdoilla.

Paineita ydinvoimaan

On todennäköistä, että suurin osa ydinvoimaloista saa jälleen käyttöluvan, mutta koska, siitä ei ole tietoa. Asiantuntijoiden mukaan teknisiä esteitä tähän ei ole, vaan kysymys on poliittinen.

Pallo on ennen kaikkea maan aluehallinnolla, ja Fukushiman luomat uhkakuvat painavat vaa’assa teknisiä kysymyksiä enemmän. Maan keskushallinto on halukas käynnistämään voimalat niin pian kuin suinkin mahdollista, mutta ilman aluehallinnon hyväksyntää tämä ei onnistu.

Fukushiman kuutta reaktoria ei käynnistetä enää koskaan.

Tällä hetkellä vasta määritellään niitä kriteerejä, jotka voimaloiden on täytettävä, jotta uudelleenkäynnistämistä voidaan harkita. Tämä prosessi voi kestää pitkään.
Paineita uudelleenkäynnistämiseen tulee myös maan ulkopuolelta. OECD:n pääsihteeri Angel Gurria esitti Japanin-vierailullaan toiveen, että maa jatkaisi ydinsähkön tuotantoa ja pitäisi yllä merkittävää ydinvoimakapasiteettia talouskasvun turvaamiseksi.

Fukushiman seuraukset ulottuvat myös Japania laajemmalle. Ydinvoiman suosion vähenemisen arvioidaan kasvattaneen jo nyt hiilen kysyntää maailmanlaajuisesti. IAE:n viime marraskuussa tekemän arvion mukaan hiilellä tuotettu sähkömäärä voi kasvaa 63 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Ydinvoima supistuisi samalla 15 prosenttia nykyisestä.

Tuloksena on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja kiihtyvä maailmanlaajuinen lämpeneminen. Fukushiman onnettomuuden vaikutukset voivat heijastua vielä tuhannen vuoden päähän.