Jäätiköt valuvat mutta väheneekö jää?

Jukka Ukkola
Ulkomaat 29.9.2009 08:08

Maapallon suuret jäätiköt valuvat meriin reunoiltaan entistä nopeammin ja myös pohjoisnapa saattaa sulaa ennakoitua aiemmin, kertovat satelliittikuvat ja paikan päällä olevat tutkijat. Silti pohjoiset ahtojäät eivät ole pariin vuoteen sulaneet yhtä vähiin kuin vuonna 2007.

Sulava jäävuori Ammassalik-saaren lähistöllä Grönlannissa heinäkuussa 2007. Kuva JOHN MCCONNICO / AP / Lehtikuva.

Nasan satelliittien uusista laserkuvista on saatu toistaiseksi kattavin käsitys jäätiköiden reunojen nopeasta ohenemisesta sekä Etelämantereella että Grönlannissa. Uusien tietojen uskotaan auttavan meren pinnannousun ennustamisessa.

Miljoonien kuvien analysointi osoittaa, että merkittävin jään hupeneminen ei johdu suoranaisesta sulamisesta, vaan jäätiköiden reunojen valumisesta mereen entistä nopeammin. Nopeasti liikkuvan jään on huomattu ohenevan kaksi kertaa nopeammin kuin hitaasti liikkuvan jään samalla leveyspiirillä. Monin paikoin jäätiköiden reunat hupenivat enemmän kuin lumisateet lisäsivät sisämaan jäätiköiden massaa.

Brittiläisen Etelämantereen tutkimuskeskuksen (BAS) ja Bristolin yliopiston tutkimustulokset julkaistiin Nature-lehdessä.

Tutkijat päättelevät, että tällainen ”dynaaminen ohentuminen” ulottuu nyt koko Grönlantiin ja on kiihtynyt Etelämantereen reunoilla. Se ulottuu myös kauas jääkentän sisäosiin, sitä kauemmas mitä enemmän reunat ohenevat, paikoitellen useiden satojen kilometrin päähän. Joissakin paikoissa ohentuminen on jatkunut vuosikymmeniä, mutta edelleen tunnetaan huonosti sekä itse ilmiö että sen vaikutukset valtamerten pinnannousuun. BAS:n tutkimuksen johtaja Hamish Pritchard pitää valuman lisääntymisen todennäköisimpänä syynä sitä, että lämpimät merivirrat rannikoilla sulattavat jäätiköiden reunoja.

Joissakin osissa Etelämannerta jääpeite on ohentunut keskimäärin peräti 30 jalkaa eli yli yhdeksän metriä vuodessa vuodesta 2003 lähtien. Jääkuoren keskimääräinen paksuus on noin 1600 metriä.

Pohjoisessa, Grönlannin ja Huippuvuorten välissä sijaitsevassa Framinsalmessa on parhaillaan joukko tutkijoita Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksella tutkimassa pohjoisen napa-alueen merijäätä. Heidän havaintonsa mukaan jääpeite on kutistunut jatkuvasti viimeiset 30 vuotta, mutta sulamisvauhti on kiihtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2007 merijää saavutti kesällä minimilaajuuden, jonka tutkijat olivat ennustaneet vasta vuodelle 2080. Uusien ennusteiden mukaan jopa Pohjoisnapa saattaa olla sulan veden aluetta suunnilleen jo vuonna 2030.

”On selvää, ettemme voi enää luottaa nykyisiin merijään sulamisennusteisiin, sillä aina 1980-luvulta lähtien sulaminen on ollut ripeämpää kuin laskelmamme ovat ennustaneet, sanoo tutkijaryhmää johtava Cambridgen yliopiston professori Peter Wadhams Cisionwire-verkkouutispalvelun välittämässä haastattelussa.

”Jo viiden vuoden kuluttua suurin osa arktisesta merialueesta saattaa olla kesällä sula, lukuun ottamatta pientä aluetta Ellesmeren saaren pohjoispuolella. Kokonaan jää saattaa sulaa kesällä jo parinkymmenen vuoden päästä.”

Arctic Sunrisen turkijaryhmän mukaan pohjoisella napa-alueella ahtojää sulaa muuta merijäätä nopeammin Ahtojääalueet sisältävät puolet koko arktisen merijään massasta. Jääkarhujen ja hylkeiden tärkeimpiin asuinalueisiin kuuluvat ahtojäät voivat kasautua pitkiksi harjanteiksi, joista suurin osa on vedenpinnan alla.

Paluu minimistä?

Syyskuun 12. päivänä 2009 arktisen jään laajuudeksi mitattiin 5,10 miljoonaa neliökilometriä, joka on kolmanneksi pienin arvo sen jälkeen, kun satelliittimittaukset aloitettiin vuonna 1979. Tuo laajuus jäi tämän vuoden pienimmäksi, koska syksyn tullen jääpeite alkoi taas lisääntyä. Se on kuitenkin yli puoli miljoonaa neliökilometriä enemmän kuin vuosi sitten ja lähes miljoona neliökilometriä enemmän kuin ennätysvuonna 2007.

Amerikkalaisen lumen ja jään tutkimuskekuksen NSIDC:n tutkijat ovat kuitenkin vielä varovaisia päättelemään, merkitseekö parin vuoden kehitys vielä käännettä jään sulamisvauhdissa, koska vaihtelut saattavat johtua muun muassa mittausmenetelmien eroista. Tarkempia tulkintoja on luvattu lokakuisen asiantuntijapalaverin jälkeen.

Aiheesta lisää
Jäätikköuutisia ja tilastoja pohjoisen napajään pinta-alasta (NSIDC)

Keskustelu

”On selvää, ettemme voi enää luottaa nykyisiin merijään sulamisennusteisiin, …”

Noheva huomio – kun ensin 2007 oli ennustettu että pohjoisnapa olisi jäätön 2008 mutta jää mokoma kasvoikin 10% edellisestä vuodesta. Emme voi luottaa nyt mutta emme kyllä ole ennenkään voineet ;-)