Jäätiköiden sulaminen kiihtyy – vai kiihtyykö?

Ulkomaat 24.9.2009 14:31

Maapallon suuret jäätiköt sulavat odotettua nopeammin, kertovat satelliittikuvat ja paikan päällä olevat tutkijat. Silti pohjoiset jäät eivät ole pariin vuoteen sulaneet yhtä vähiin kuin vuonna 2007.

Sulava jäävuori Ammassalik-saaren lähistöllä Grönlannissa heinäkuussa 2007. Kuva JOHN MCCONNICO / AP / Lehtikuva.

Uudet satelliittikuvat paljastavat, että jääkentät Grönlannissa ja Etelämantereen länsiosissa sulavat nopeammin kuin tiedemiehet ovat luulleet, ja paikoin sulautuminen on edennyt jo ”runaway-tilaan”, eli karannut käsistä, kirjoittaa Nature-lehden verkkoversio torstain numerossaan.

Joissakin osissa Etelämannerta jääpeite on Naturen mukaan ohentunut keskimäärin peräti 30 jalkaa eli yli yhdeksän metriä vuodessa vuodesta 2003 lähtien. Jääkuoren keskimääräinen paksuus on noin 1600 metriä.

Pohjoisessa, Grönlannin ja Huippuvuorten välissä sijaitsevassa Framinsalmessa on parhaillaan joukko tutkijoita Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksella tutkimassa pohjoisen napa-alueen merijäätä. Myös heidän havaintonsa ovat samansuuntaisia kuin satelliittikuvien paljastukset: Pohjoisen jäämeren jääpeite on kutistunut jatkuvasti viimeiset 30 vuotta, mutta sulamisvauhti on kiihtynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2007 merijää saavutti kesällä minimilaajuuden, jonka tutkijat olivat ennustaneet vasta vuodelle 2080. Uusien ennusteiden mukaan jopa Pohjoisnapa saattaa olla sulan veden aluetta suunnilleen jo vuonna 2030.

”On selvää, ettemme voi enää luottaa nykyisiin merijään sulamisennusteisiin, sillä aina 1980-luvulta lähtien sulaminen on ollut ripeämpää kuin laskelmamme ovat ennustaneet, sanoo tutkijaryhmää johtava Cambridgen yliopiston professori Peter Wadhams Cisionwire-verkkouutispalvelun välittämässä haastattelussa.

”Jo viiden vuoden kuluttua suurin osa arktisesta merialueesta saattaa olla kesällä sula, lukuun ottamatta pientä aluetta Ellesmeren saaren pohjoispuolella. Kokonaan jää saattaa sulaa kesällä jo parinkymmenen vuoden päästä.”

Arctic Sunrisen tutkijaryhmän mukaan pohjoisella napa-alueella ahtojää sulaa muuta merijäätä nopeammin. Ahtojääalueet sisältävät puolet koko arktisen merijään massasta. Jääkarhujen ja hylkeiden tärkeimpiin asuinalueisiin kuuluvat ahtojäät voivat kasautua pitkiksi harjanteiksi, joista suurin osa on vedenpinnan alla.

Paluu minimistä?

Syyskuun 12. päivänä 2009 arktisen jään laajuudeksi mitattiin 5,10 miljoonaa neliökilometriä, joka on kolmanneksi pienin arvo sen jälkeen, kun satelliittimittaukset aloitettiin vuonna 1979. Tuo laajuus jäi tämän vuoden pienimmäksi, koska syksyn tullen jääpeite alkoi taas lisääntyä. Se on kuitenkin yli puoli miljoonaa neliökilometriä enemmän kuin vuosi sitten ja lähes miljoona neliökilometriä enemmän kuin ennätysvuonna 2007.

Amerikkalaisen lumen ja jään tutkimuskeskuksen NSIDC:n tutkijat ovat kuitenkin vielä varovaisia päättelemään, merkitseekö parin vuoden kehitys vielä käännettä jään sulamisvauhdissa, koska vaihtelut saattavat johtua muun muassa mittausmenetelmien eroista. Tarkempia tulkintoja on luvattu lokakuisen asiantuntijapalaverin jälkeen.

Aiheesta lisää
Jäätikköuutisia ja tilastoja pohjoisen napajään pinta-alasta (NSIDC)

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.