Itävaltalainen huimapää suunnittelee hyppyä 36 600 metristä

ennätykset
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Felix Baumgartner valmiina laskuvarjohyppyyn
Felix Baumgartner aloittamassa testihyppyään 15. maaliskuuta. Hän hyppäsi 21819 metristä Roswellissa New Mexicossa. Kuva Luke Aikins / Red Bull Content Pool.

Naisten 800 metrin maailmanennätys on yhä Jarmila Kratochvílován 1.53,28 vuodelta 1983. Kuussa ei ole käyty sitten vuoden 1972.

Ja laskuvarjohypyn korkeusennätys on vuodelta 1960.

Elokuun 16. päivänä 1960 Yhdysvaltain ilmavoimien pilotti Joe Kittinger nousi kuumailmapallolla 31 333 metriin ja hyppäsi. Vapaata pudotusta kesti 4 minuuttia ja 36 sekuntia, ja Kittinger saavutti 988 kilometrin tuntinopeuden ennen kuin avasi laskuvarjonsa viidessä ja puolessa kilometrissä. Kukaan ei ole 52 vuoteen hypännyt korkeammalta.

Yrittäjiä on kyllä ollut. Ranskalaisen seikkailijan Michel Fournierin tavoitteena on ollut hypätä jopa 40 kilometristä, mutta yritykset sekä vuonna 2008 että 2010 epäonnistuivat jo ennen kuin palloa oli saatu ilmaan.

Itävaltalainen huimapää Felix Baumgartner suunnittelee nyt hyppyä 36 600 metristä Roswellissa New Mexicossa elokuussa. Ensimmäisten 35 sekunnin vapaan pudotuksen aikana ylittyy äänennopeus, Baumgartner kertoo tiedelehti New Scientist -lehden haastattelussa.

Baumgartner on jo hypännyt tämän vuoden maaliskuussa 21 818 metristä onnistuneen testihypyn.

Nousu avaruuden rajoille kestää kaksi ja puoli tuntia paineistetussa gondolissa. Ennen kuin Baumgartner astuu gondolin ulkopuolelle, hän käy läpi 45-kohtaisen tarkistuslistan. Gondolin paine laskee samalla kun Baumgartnerin hyppypuvun painetta nostetaan.

Paineistetussa asussa on hankala liikkua, joten kaiken pitääkin olla huolellisesti tarkastettu ennen kuin Baumgartner asettuu lähtölavalle.

Baumgartnerin mukaan kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, kun äänivalli murtuu. On mahdollista, että hän joutuu syöksykierteeseen.

Riippuen pään suhteesta pyörimisakseliin veri joko katoaa päästä niin että hyppääjä pyörtyy, tai sitten veri pakkautuu päähän niin suurella paineella, että aivoverisuonet eivät sitä kestä. Tiimi on kehittänyt hätätilanteessa laukeavan pienen jarruvarjon, jonka pitäisi oikaista syöksykierre.

Turvajärjestelmä turisteille

Baumgartnerin mukaan kyse ei ole vain huimasta tempusta. Avaruusturismi yleistyy lähitulevaisuudessa, ja turistit tarvitsevat turvajärjestelmiä.

Baumgartnerin tiimin teknologiajohtajan Art Thompsonin mukaan esimerkiksi avaruussukkula Columbian onnettomuudessa kuolleet astronautit eivät pitäneet tuhoutumishetkellä kypäriä tai käsineitä. Kuvissa onnettomuusrojusta näkyy kuitenkin ehjä kypärä, Thompson kertoi New Scientistille.

Jos Columbian astronauteilla olisi ollut ohuessa ilmassa pudottautumista kontrolloivat avaruuspuvut ja oikeanlaiset laskuvarjot, sukkulaonnettomuuden ei olisi välttämättä tarvinnut johtaa astronauttien menehtymiseen, Thompson jossittelee. Jos Columbia olisi pysynyt ehjänä 20 sekuntia pitempään, se olisi ollut sillä korkeudella, josta Baumgartner aikoo hypätä elokuussa.

Baumgartner vertaa avaruuspukua ja laskuvarjoa autojen turvavöihin. Jos avaruusturismista tulee suosittua, vakuutusyhtiöt alkavat ensimmäisten onnettomuuksien jälkeen kysellä, miksi niitä ei käytetä, Baumgartner veikkaa.

Hyppääjän kannalta huima temppu ei välttämättä ole mikään suuri elämys, Baumgartner väittää. Nopeutta ei huomaa yläilmoissa, missä ei ole mitään vertailukohteita. Ilmavirtaa ei juuri kuule kypärän läpi. Paineistettu puku ei läpätä tuulessa. Vauhtia on 628 kilometriä tunnissa, mutta se ei tunnu missään, Baumgartner sanoo.