Islanti ihmettelee vaurautensa katoamista: Mitä tapahtui ja kuka on syypää?

Karri Kokko
Ulkomaat 11.2.2009 10:16

Islantilaiset ihmettelevät vaurautensa äkkinäistä katoamista ja osoittavat syyttävän sormensa hallitukseen. Tilanne on hämmentävä: toiset seisovat ruokajonossa ja toiset jatkavat kuluttamista niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.mielenosoittajia reykjavikissa
Islantilaiset kokoontuvat säännöllisesti parlamenttitalon edustalle osoittaakseen mieltään hallitusta vastaan.

Reykjavikin keskustan ruokajonoon tulee koko ajan lisää ihmisiä. Pakkasta on kuusi astetta, mutta sisälle pääsee noin kymmenessä minuutissa.

”Talouskriisi on lisännyt selvästi ruoka-avun kysyntää syksystä lähtien. Jonot varmasti vain pitenevät kevään aikana”, arvelee keski-ikäinen kotiäiti kantaessaan täyteen pakattua muovikassia.

Hän kertoo hakevansa ruoka-apua kahdesti kuukaudessa. Huollettavana on kaksi teini-ikäistä lasta.

”Elämä kuitenkin jatkuu. Aurinkokin paistaa kriisistä huolimatta”, nainen naurahtaa.

Jonossa on eri-ikäisiä ihmisiä mutta varsinkin nuoria ja yksinhuoltajaäitejä. Kaksi kolmikymppistä naista arvioi, että elintarvikkeet ovat kallistuneet jopa 30 prosenttia. Molemmat ovat opiskelijoita ja yksinhuoltajia.

”Minulla on kaksi lasta, ja rahamme ovat olleet vähissä joulusta lähtien. Haen ruoka-apua kerran kuukaudessa”, toinen naisista kertoo.

Vaateavussa on
vielä hiljaista

Islannin Punaisen Ristin työntekijä Örn Ragnarsson ennustaa, että entistä useammat turvautuvat myös vaateapuun lähikuukausina. Lama näkyy nopeasti ruokajonoissa mutta hitaasti vaatepuolella.

”Ruoka-apua annetaan nyt tietääkseni noin 300 ihmiselle viikossa. Vuosi sitten määrä oli 120”, hän sanoo järjestön vaatelajittelukeskuksessa.

Örnin mukaan vaatteita lahjoitetaan kitsaammin kuin vuosi sitten. Esimerkiksi marraskuussa säkkejä tuli 40 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Vaatteita kertyy kuitenkin edelleen niin paljon, että niitä viedään myös ulkomaille. Islantilaisten paitoja ja takkeja kuskataan lähinnä Saksaan ja Hollantiin.

”Reykjavikissa vaatteita jaetaan toistaiseksi vain kerran viikossa, koska enempään ei ole ollut tarvetta. Jakelua voidaan lisätä, jos tilanne niin vaatii ja lama syvenee”, Örn korostaa.

Asuntolainat
pitää jäädyttää

Mielenosoituksia järjestäneet ryhmät kiirehtivät puolestaan velkasaneerauksia. Ne aikovat jatkaa viikoittaista protestoimista parlamenttitalon luona, kunnes hallitus taipuu uudistuksiin.

”Asuntolainojen lyhennykset tulisi jäädyttää ainakin kahdeksi vuodeksi. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus selvitä veloistaan”, sanoo mielenosoituksiin osallistunut islantilais-suomalainen ekonomi Thor Saari.

Hänen mukaansa tuhansien perheiden velat ovat karanneet käsistä. Jotkut joutuvat muuttamaan ja jättämään kotinsa, kun maksut erääntyvät.

”Ne jotka ovat ottaneet valuuttalainaa ovat pahimmissa vaikeuksissa. Edellinen hallitus ei tehnyt heidän hyväkseen juuri mitään.”

Saari syyttää vallanpitäjiä myös siitä, ettei kansalle ole kerrottu valtion velkaantumisesta tai mistään muustakaan. Kukaan ei tunnu tietävän, missä mennään ja kuinka paljon sitä velkaa oikein on.

Myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pelastuspakettiin on vaikea ottaa kantaa, ellei sen sisällöstä puhuta konkreettisesti.

”Monet eivät luota enää kehenkään poliitikkoon – kansalaisten ja poliitikkojen välille on revennyt syvä kuilu”, Saari miettii.

Hänen mielestään myös keskuspankin ja rahoitustarkastuksen pitäisi myöntää virheensä, koska kriisistä ei voida syyttää vain maailmanmarkkinoita.

Juhlat ovat
ohi

Islantilaiset ovat vasta toipumassa järkytyksestään. Valtio velkaantuu, yrityksiä kaatuu ja työttömyyden odotetaan nousevan yli kymmeneen prosenttiin. Lamaa ei kuitenkaan näe vielä kulutuksessa.

”Islannissa on yhä korkeampi elintaso kuin Suomessa kulutuksen kannalta, mutta juhlat ovat ohi. Kaikki tajuavat, että tulevaisuudessa maksetaan kymmenien miljardien eurojen tappioita ja yritykset ovat tehneet satojen miljardien tappiot”, arvioi Suomen Reykjavikin-suurlähettiläs Hannu Hämäläinen.

Ostovoima saattaa pudota kruunun nykyisellä kurssilla jopa neljänneksen. Edessä on myös verojen ja palvelumaksujen korotuksia. Bruttokansantuotteen arvioidaan romahtavan kymmenen prosenttia.

”Tästä huolimatta tavara käy edelleen kaupaksi. Ruokakorit ovat olleet toistaiseksi isoja, ja bensaa saa halvalla”, Hämäläinen kertoo.

Hämäläisen mukaan islantilaiset olivat shokissa jouluun saakka. Tänä aikana kruunun tilalle vaadittiin dollaria tai euroa. EU:n suosio kohosi ennätysmäisen korkealle, mutta nyt jäsenyyden vastustajia on taas enemmän kuin kannattajia.

Pankkikriisi on herättänyt myös erityistä kiinnostusta Suomea kohtaan. Suomalaisia asiantuntijoita on kutsuttu luennoimaan Reykjavikin yliopistoon ja kauppakamariin 1990-luvun lamasta. Suomen lamavuosia on käsitelty lisäksi lehdistössä.

”Tilanteita pidetään toisaalta hyvin erilaisina. Täällä on korostettu sitä, että Islannin lama on osa yleismaailmallista kriisiä”, Hämäläinen sanoo.

Teksti
SK netin toimitus
Tommi Peltoniemi / STT
Kuva
Brynjar Gauti / AP / Lehtikuva