Irak järjestäisi Isis-tuomioistuimen, jos saisi 10 miljardia euroa ennakkoa – mutta kuolemantuomioiden sallimista länsi ei niele

Hollanti on ryhtynyt edistämään neuvotteluja Irakin kanssa. Irak on asettanut liudan ehtoja, joihin länsimaat eivät ole suostuneet.

Alankomaat
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Alankomaat on ryhtynyt aktiivisesti edistämään ratkaisua siihen, mitä länsimaiden tulisi tehdä Irakin ja Syyrian vankileireillä oleville Isis-vangeille. Hollantilaisen NCR-uutissivuston mukaan maan ulkoministeri Stef Blok ja hänen irakilainen kollegansa Ali Alhakim järjestivät Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen yhteydessä noin kahdenkymmenen maan epävirallisen tapaamisen. New Yorkissa torstaina 26. syyskuuta 2019 pidetyssä kokouksessa tunnusteltiin mahdollisuuksia perustaa kansainvälisen tuomioistuin Irakiin.

Kokouslähteiden mukaan ulkoministeri- ja suurlähettilästapaamiseen osallistui useiden Euroopan maiden lisäksi myös Yhdysvallat.

Ruotsi on jo aikaisemmin ehdottanut, että Irakiin perustettaisiin kansainvälinen tuomioistuin Isis-taistelijoita varten. Mallia voitaisin ottaa Ruanda- ja Jugoslavia-tuomioistuimista.

Suunnitelman toteuttamista on vaikeuttanut se, että Isisin rikosten selvittelyssä syytettyjä tulee olemaan tuhansia. Ruandan ja entisen Jugoslavian tapauksissa tuomioille joutuivat vain sotarikosten johtajat.

 

Irak on aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis huolehtimaan länsimaisten Isis-taistelijoiden oikeudenkäynneistä ja vangeista, jos sille maksetaan korvausta etukäteen 9,2 miljardia euroa ja sitten vajaa miljardi euroa vuodessa. Irak on asettanut myös muita ehtoja: humanitäärisiltä järjestöiltä pitäisi evätä pääsy sen alueella sijaitseviin rangaistuslaitoksiin, se saisi käydä oikeutta omilla laeillaan eikä kuolemantuomion käyttöä kielletäisi.

Länsimaissa Irakin asettamiin ehtoihin ei ole suostuttu, koska vaatimusten on ennakoitu johtavan uusiin rikoksiin eli pikaoikeudenkäynteihin, massateloituksiin ja ihmisten pitämiseen kansainvälisten sopimusten vastaisissa vankilaolosuhteissa.

Osa Euroopan maista, Hollanti mukaan lukien, ei suostu ottamaan Isisiin liittyneitä kansalaisiaan takaisin edes vankeina. Heitä pidetään liian suurena turvallisuusuhkana.

Ulkoministeri Blokin mukaan Irak olisi nyt alustavasti taipumassa myös vaihtoehtoon, jossa oikeutta kävisi kansainvälinen tuomioistuin länsimaiden hyväksymien sääntöjen puitteissa.

 

Suurin osa Irakissa olevista noin 20 000 Isis-vangista on irakilaisia, mutta joukossa on myös ulkomaalaisia noin 50 eri maasta. Eurooppalaisia heistä arvioidaan olevan noin tuhat.

Lisäksi Syyrian puolella olevissa, kurdien ylläpitämissä vankileireissä arvioidaan olevan noin 28 000 isis-taistelijoiksi epäiltyä vankia. Heistä eurooppalaisia on arviolta 800. Luvuissa eivät kuitenkaan ole mukana eri leireillä olevat taistelijoiden vaimot, lesket ja lapset, joita arvioidaan olevan noin 9 000.

Alustavissa kaavailuissa myös Syyrian leireillä olevat vangit vietäisiin Irakiin tuomittaviksi.

Hollannin ja Irakin välisissä neuvotteluissa on keskitytty nimenomaan Euroopasta lähteneitä vankeja koskevaan menettelyyn. Neuvottelujen vaikeutta kuvaa se, että on epäselvää, mihin kategoriaan luetaan Euroopan ulkopuolella syntyneet, Eurooppaan muuttaneet ja kansalaisuuden saaneet mutta sittemmin Isisin joukkoihin lähteneet henkilöt. Hollannin ja Britannian esimerkkien mukaan yksi ratkaisu on yksinkertaisesti peruuttaa heille myönnetty kansalaisuus.