Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja: Climategate ei ollut sattuma

Ulkomaat 2.12.2011 14:00
Teollisuutta Etelä-Afrikan Durbanissa, jossa on käynnissä kansainvälinen ilmastokokous. Kuva Alexander Joe / AFP / Lehtikuva.

Ilmastokeskustelu jäi sivuun median valokeilasta kaksi vuotta sitten, kun Kööpenhaminan ilmastokokous päättyi yleiseen pettymykseen. Kaksi lumista talvea auttoi suomalaisia unohtamaan huolen lämpenemisestä.

Nyt ilmasto on taas hetken otsikoissa, kun tutkijat ja maailman johtajat ovat kokoontuneet pohtimaan Etelä-Afrikan Durbaniin miten jatkaa, kun Kioton ilmastosopimus päättyy vuoden 2012 lopussa.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas, tiedämmekö nyt enemmän ilmaston lämpenemisestä kuin kaksi vuotta sitten?

”Nyt on nähty, että päästöjen kasvu on ollut odotettuakin suurempaa. Vuosi 2010 oli ennätysvuosi, kasvihuonepäästöt olivat korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin.

Se johtuu ennen kaikkea kehittyvien maiden, kuten Kiinan ja Intian, päästömäärien kasvusta.

Viime vuosi oli kymmenenneksi lämpimin viimeisen 160 vuoden aikana, jolloin lämpötiloja on järjestelmällisesti mitattu. Myös geofysikaaliset muutokset ovat olleet rajumpia kuin ennusteissa arvioitiin. Arktisen alueen jääpeite jatkaa kutistumistaan, ja sen ala oli tänä vuonna lähes yhtä pieni kuin ennätysvuonna 2007.

Lisäksi on havaittu, että meriveden pinta nousee nopeammin kuin ennustekäyrä kaksi vuotta sitten näytti.

Viime aikoina on koettu sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia, helteitä ja myrskyjä. Yksittäistä helleaaltoa ei tietenkään voi laittaa ilmastonmuutoksen piikkiin, mutta ääri-ilmiöiden yleistyminen on signaali muutoksen etenemisestä.”

Ovatko Kioton sopimuksessa sovitut toimet hidastaneet ilmaston lämpenemistä?

”Kioton sopimuksella ei pystytä kääntämään kehityksen suuntaa. Myönteistä on, että sillä on pidetty hengissä ajatusta päästöjen rajoittamisesta.

Myöskään Euroopan unionin maiden lupaama 20 prosentin päästövähennys ei pelasta tilannetta, sillä EU-maat tuottavat vain noin kymmenen prosenttia koko maailman päästöistä.

Ratkaisevaa on, että keskeiset kehittyvät maat ja Yhdysvallat ovat sopimuksen ulkopuolella. Yli puolet päästöistä on kehittyvien maiden tuottamia.”

Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomeen?

”Lämpötila ja sademäärät kohoavat, ja siksi kasvukausi on meillä jo nyt pidentynyt. Se kiihdyttää metsien kasvua ja maataloustuotantoa ja vesivoimaakin saadaan huikan lisää.

Myös yksittäisten lajien esiintyminen voi muuttua. Toiset kärsivät leudoista talvista, kuten metsäjänis ja norppa, jonka lisääntyminen vaikeutuu huonoissa jääoloissa. Toisaalta uudet lajit, kuten villisika, saattavat alkaa viihtyä Suomessa.”

Voimmeko siis hyötyä ilmastonmuutoksesta?

”Kyllä maatalous ja metsätalous hyötyvät. Lämmitysenergiaakin tarvitaan vähemmän, kun kylmä kausi lyhenee. Suomella on myös osaamista arktisella alueella toimimisessa, ja sitä voisimme hyödyntää, kun pohjoiset alueet avautuvat laivaliikenteelle.

Pohjois-Suomen matkailuelinkeinolle lämpimät talvet ovat uhka.

Mutta nämä ovat pieniä asioita sen rinnalla, miten maailman mittakaavassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat meihin. Globaalisti katsoen maatalouden odotetaan supistuvan, ja talouden heikkeneminen näkyy Suomessakin.”

Pitäisikö muutoksiin alkaa sopeutua?

”Sopeutuminen on välttämätöntä, kun päästöjä ei ole kyetty rajoittamaan. Olemme nopeamman ilmastonmuutoksen tiellä, emmekä ole missään tapauksessa menossa kohti korkeintaan kahden asteen lämpenemisen tavoitetta, jota poliittisessa liturgiassa edelleen pidetään esillä.

Koko maailman mittakaavassa on tärkeää, että yhteiskunnille aiheutuvia haittoja pystytään vähentämään. Suomalaiset tekevät kehittyvien maiden kanssa yhteistyötä näiden ilmatieteen laitosten kehittämisessä, jotta ne pystyvät paremmin ennakoimaan esimerkiksi tulvat, kuivuuden ja trooppiset myrskyt. Tuemme maita myös sopeutumissuunnitelmien laatimisessa.

Suomessa ollaan jo aika pitkällä ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Marraskuun lopussa julkaistiin laaja tutkimukseen perustuva raportti sen merkityksestä maamme maa- ja metsätaloudelle sekä turismille.”

Mikä merkitys oli ilmastoskeptikkojen esiinmarssilla?

”Climategate, eli paljastusskandaali, jossa ilmastotutkijoita syytettiin tutkimustulosten väärentämisestä, ei ollut mikään sattuma. Sillä pyrittiin tietoisesti saamaan kansalaiset epäilemään tutkimuksia ja sitä kautta vaikuttamaan poliitikkoihin.

Ikävä kyllä media ei kovin laajasti uutisoinut jälkiselvittelyä. Syytökset käytiin perusteellisesti läpi ja todettiin, ettei ilmastodatan käsittelyssä ollut tapahtunut väärinkäytöksiä. Yksi keskeinen skeptikko tekikin äskettäin täyskäännöksen.”

Mitä Durbanin ilmastokokouksessa pitäisi saada päätettyä, että pitäisit kokousta onnistuneena?

”Tavoitteena pitäisi olla, että päästöjen kasvu-ura saataisiin käännettyä, mutta sitä ei ole valitettavasti näköpiirissä. Edistystä olisi, Durbanissa pystyttäisiin edes pohjustamaan sitä, että tulevaisuudessa päästään kattavampiin sopimuksiin.

Esityslistalla on myös kehittyvien maiden tukeminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Asiasta on periaatteellisella tasolla sovittu, mutta yksityiskohdista päätetään Durbanissa.”

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas on jäsen äskettäin perustetussa suomalaisessa ilmastopaneelissa, jonka tarkoituksena on tuoda tieteellinen näkökulma poliittiseen päätöksentekoon.

Aiheesta lisää
Ilmastonmuutoksen pyhyysoppi (Suomenkuvalehti.fi 30.11.2011)
”Nyt on jo kiire” – Syntyykö uusi ilmastosopimus Durbanissa? (Suomenkuvalehti.fi 27.11.2011)
Ilmastonmuutos näkyy todennäköisesti sään ääri-ilmiöinä jo nyt – taustalla väestönkasvu (Suomenkuvalehti.fi 8.11.2011)