Ilmasto lämpenee hieman hitaammin kuin 10-15 vuotta sitten, meret nopeammin

Marko Hamilo
Tiede Ulkomaat 11.8.2013 13:00

Heinäkuun lopulla alkoi Suomessa keskustelu siitä, onko maapallon ilmaston lämpeneminen pysähtynyt. Samaa keskustelua on käyty lehdissä ja blogeissa maailmalla viime kuukausina.

Väittämä, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt vuonna 1998, on itse asiassa yksi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistävän liikkeen ikivirheitä. Se on noussut esiin poikkeuksellisen lämpimän vuoden 1998 jälkeen monesti. Yhtä usein se on kumottu.

Väite ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä on suurimmalta osin silkkaa tilastoilla kikkailua. Vuosien välillä on suuria eroja. Osa vaihtelusta vuosien välillä on satunnaista, osa taas syklistä, kuten merivirtoja muuttavien El Niñon ja La Niñan vuorottelu Tyynellämerellä.

Jos valitaan tarkasteltavan ajanjakson aloittajaksi jokin ennätyksellisen lämmin vuosi, sitä seuraavien vuosien laskennallinen trendi ei näytä merkittävää lämpenemistä. Vaikka kukaan ei kyseenalaista ilmaston lämmenneen 1970-luvun alusta 1990-luvun loppuun, tältäkin aikaväliltä löytyy kolme lähes kymmenen vuoden jaksoa, joiden aikana ilmasto näyttäisi jopa jäähtyvän. Jaksojen väliin jää sitten vuosi tai pari, joiden aikana lämpötila nousee rajusti.

Jos tarkastellaan pelkästään ennätyksiä, 1998 ei edes enää ole ilmastohistorian lämpimin vuosi. Vuosi 2005 ylitti vuoden 1998 ennätyksen, joten oikeastaan ilmastonmuutoksen epäilijöiden olisi pitänyt nollata kellonsa jo silloin. Kaikkien aikojen lämpimin 12 kuukauden periodi oli kesäkuusta 2009 toukokuuhun 2010.

Aikavälillä 1970-2012 maan ja meren pintalämpötilat nousivat 0,17 astetta vuosikymmenessä. Erittäin voimakkaan El Niñon kuumentamasta vuodesta 1998 viime vuoteen nousu on kuitenkin jäänyt 0,064 asteeseen vuosikymmenessä.

”Kyllä ilmakehän lämpeneminen on aidosti hidastunut vuodesta 2005 alkaen”, myöntää Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo.

Tästä ei kuitenkaan pidä tehdä vielä sitä johtopäätöstä, että ilmaston herkkyys kasvihuonekaasuille olisi heikentynyt, tai että jokin muu tekijä vaikuttaisi planeettaa jäähdyttävästi.

Aiemmin tällaisia jäähdyttäviä tekijöitä ovat olleet ilmansaasteet, tulivuorenpurkaukset ja auringon aktiivisuuden vaihtelu. Auringonpilkut olivat minimissään vuonna 2009 ja kuoppa oli poikkeuksellisen syvä. Silloin Auringon säteilyteho on alhaisimmillaan. Nyt lähestytään kuitenkin auringonpilkkumaksimia, joten lämpenemisen pitäisi kiihtyä.

Isot tulivuorenpurkauksetkaan eivät voi selittää 2000-luvun lämpenemisen hitautta. Viimeksi ilmastoon vaikutti voimakkaasti Pinatubon purkaus vuonna 1991.

Sotien jälkeisenä aikana planeetta jopa viileni, koska kasvava teollisuus päästi hiilidioksidin mukana ilmaan myös viilentäviä pienhiukkasia. Lopulta 1970-luvulla hiilidioksidin kasautuvat vaikutukset ylittivät ilmansaasteiden jäähdyttävät vaikutukset.

Alestalon mukaan kyse ei ole siitä, että planeettamme lämpeneminen olisi hidastunut. Lämpö vain menee nyt ilmakehästä poikkeuksellisen nopeasti valtameriin. Meret lämpenevät ilmaston mukana, mutta joskus ilmakehä luovuttaa lämpöä meriin nopeammin, joskus hitaammin. Jossain vaiheessa valtamerien

kyky ottaa lämpöä vastaan heikkenee, ja silloin ilmakehän lämpeneminen taas kiihtyy.

Nyt meret ovat mittauksien mukaan lämmenneet poikkeuksellisen nopeasti, Alestalo sanoo. Ilmastonmuutoksen kiistäjille jää viimeiseksi oljenkorjeksi lähinnä se, että valtamerien lämpötiloja on mitattu systemaattisesti satojen metrien syvyyksistä vasta 1990-luvulta alkaen, eikä mittauslaitteiden verkosto ole vielä kovin kattava.

Yleisimmät ilmastomyytit

Ilmastonmuutoksen kiistäjät toistavat julkisuudessa samoja väitteitä ja argumentteja vuodesta toiseen. Kun ne on kertaalleen tieteellisin perustein kumottu, epäilijät vaihtavat väitteitä johonkin toiseen kertaalleen kierrätettyyn väitteeseen.

Skepticalscience.com on kerännyt sivustolleen tieteen epäilijöiden yleisimmin esittämät myytit, ja mitä tieteellinen tutkimus näihin vastaa. Top-10-listalla väite lämpenemisen pysähtymisestä on sijalla 9.

Listan myyttejä ovat muun muassa, että ilmasto on muuttunut ennenkin luonnostaan (totta, mutta nyt ihmisen vaikutus on suurin) ja että Auringon aktiivisuuden vaihtelu selittää ilmaston vaihtelun (Auringon säteilyteho on tosiasiassa heikentynyt viimeisten 35 vuoden aikana, kun lämpeneminen on ollut nopeimmillaan).

Sivustolla kumotaan myös usein toistuvat väitteet, joiden mukaan ilmastonmuutoksesta ja ihmisen osuudesta siinä ei olisi tieteellistä yksimielisyyttä, että ilmastomallit eivät pitäisi paikkansa ja että ihmiset ja eläimet ehtisivät hyvin sopeutua ilmaston lämpenemiseen.

Keskustelu

Voisiko ”Väite ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä on suurimmalta osin silkkaa tilastoilla kikkailua” yhtä hyvin kuulua ”Väite ilmaston lämpenemisestä on suurimmalta osin silkkaa tilastoilla kikkailua”.

Joka tapauksessa väitteet suuntaan tai toiseen ilman minkäänlaisia varauksia ja epävarmuustekijöitä herättävät epäluuloa. Uskottavuuden vuoksi olisi hyvä sirotella tuollaista pientä epävarmuutta väliin pelkistä psykologisista syistä, sillä sellaiset antavat kuvaa objektiivisesta ajattelusta. On sellaisia määreitä, jotka eivät rapauta itse asiaa, kuten ”nykyisten näkemysten mukaan”, ”ennakoidaan”, ”mallit näyttävät, että…”, ”olemme varmoja, siitä, että…”. Kunhan vain ei sanota, että ”näin se sadan vuoden päästä on, koska se nyt vain on niin”.

Ilmastouskovaisille kaikki tieto siitä että lämpenemistä ei enää tapahdu on silkkaa kerettiläisyyttä. Petteri Järvinen kirjoitti mainion blogin tästä uskonnonomaisuudesta: http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146185-uskolla-ilmastonmuutokseen . ”Jos et ole meidän puolellamme olet meidän vihollisemme” menee periaate tuossa uskonnossa.

Historiasta muuten tiedämme että alhaisen auringon aktiivisuuden ”pohjista” viive selkeisiin ilmastovaukutuksiin (eli viilenemiseen) kestää n kuusi vuotta. Nythän nuo auringon aktiivisuuspohjat osuivat vuoteen 2008 eli kylmää kyytiä on luvassa koht’ sillään. Esim edelleen kylmeneviin talviin on itsekunkin syytä varautua.
Näitä hiihtäjiä tuskin aivan lähiaikoina näemme: http://www.greenpeace.org/finland/community_images//57/175357/14999_27836.jpg

Ilmastonmuutos ilmiönä on ollut jo pitkään 90% politiikkaa, teteellistä pohdintaa sen syistä ja seurauksista on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana mukana enää ripaus.

Maailman historiassa on ollut lukuisia nykyistä lämpimämämän ilmaston jaksoja ja kaikki nämä jaksot ovat olleet ihmiskunnalle siunauksellisia. Keskiajan lämpömaksimin mahdollistama maataloustuotteiden ylitarjonta antoi sykäyksen renesanssille ja loi pohjaa meidän kulttuurillemme.

Elintilaa etsivät viikingit viljelivät maata Grönlannissa ja Kanadan itärannikolla kasvoi viiniköynnöksiä. Tämän jälkeen ilmaston kylmeneminen tuhosi nämä asutukset. (Missähän muuten jääkarhut olivat evakossa tuon ajan?)

Miksi ilmaston lämpeneminen nähdään ainoastaan uhkana eikä mahdollisuutena?

Siksi että uhkakuvien maalailu ja pelon lietsominen ovat klassisia vallankäytön välineitä.

Ilmasto lämpenee mutta entäs sitten? Entäpäs jos lämpenemisellä onkin enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia?

Rooman vallan aikana Pohjois-Afrikka oli Rooman vilja-aitta. Sahara on joskus ollut rehevää savannia. Siperian pohjoisrannikko on ollut villamammuttien laidunaluetta.

Entäpä jos nykyistä lämpimämpi ilmasto onkin oikeasti maapallon normaalitila?

Lämpenipä ilmasto jatkossakin tai ei, siitä ei mitään mahdottomia mullistuksia meille seuranne. Ainakin täällä napapiirin tuntumassa lämpeneminen on voittopuolisesti positiivinen asia.
Totta on myös TaRan väite, että ilmastonmuutos on enemmän politiikkaa kuin tiedettä. Epäilijät leimataan oitis denialisteiksi, jotta ”väärät” mielipiteet saataisiin vaiennettua. Nuo muinaiset lämpimät kaudet – kuten vaikkapa atlanttinen lämpökausi – vaatisivat kunnon selityksen nykyisiltä maailmanlopun maalailijoilta. Miksi täällä silloin luonto rehoitti paljon nykyistä voimakkaammin?1

Hieno tuo käppyrä, joka alkaa kylmästä jaksosta 70-luvulla. Se olisi kokonaan toisen näköinen, jos 30-luvun lämmin jakso olisi myös otettu mukaan. En yhtään ihmettele sitä, että se järjestelmällisesti unohdetaan. Silloista lämpenemistä kun on aika vaikea panna ihmisen piikkiin.

Vielä vaikeampaa näiden ilmastopelottelijoiden on selittää keskiajan lämmintä jaksoa, jolloin oli monta astetta lämpimämpää kuin nyt. Paras selitys, mitä on saatu aikaan, kertoo silloisen lämpenemisen olleen vain paikallista. Aika paikallista se on nytkin, kun jääpeite Etelämantereella kasvaa. Uusimmat tiedot kertovat jääpeitteen kasvavan myös arktisella alueella. Eikös näiden kohta kiehahtavien merien pitäisi niitä sulattaa eikä kasvattaa?

Ilmastokiihkoilijoiden viimeinen epätoivoinen potero on väittää merien lämpenevän. Mitään mahdollisuutta kun ei ole todistaa tuota väitettä vääräksi; paitsi tietenkin jääpeitteen määrällä napa-alueilla, joka on kasvulla molemmilla navoilla.

Laitetaanpa tähän linkiksi yksi kuva, joka kertoo sen, että olemme pitkällä tähtäyksellä menossa jo pikku hiljaa kohti jääkautta. Mitenkäs me siihen olemme varautuneet?

http://www.climate4you.com/images/GISP2%20TemperatureSince10700%20BP%20with%20CO2%20from%20EPICA%20DomeC.gif

On aivan sama, muuttuuko ilmasto ihmisen vuoksi vai ei, ilmasto muuttuu joka tapauksessa, vaikka ihminen kuolisi sukupuuttoon heti. Ilmasto on aina muuttunut. Sen kanssa pitää vain elää, jos meinaa maapallolla lajina pärjätä.

Ilmasto lämpenee, se on selvä. Mitäs tehdään? Vaihtoehdot:

1) Luovutetaan omaisuutemme ja kansalaisoikeutemme vihreille ja taannutaan keskiajalle
2) Mietitään miten käännämme muutoksen mahdollisuudeksi sopeutumalla tieteen ja teknologian tarjoamin keinoin uusiin olosuhteisiin.

Onko porukassa ketään minun lisäkseni joka on vaihtoehdon 2 kannalla?

Käppyröillä leikkiminen on tosiaan mukavaa. Miltä tämä näyttäisi?

http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3nh/from:1830/mean:33/plot/hadcrut3nh/from:1830/trend

Vilkaistaanpa vaikka sitten Sodankylän tilannetta. Se taitaa koskettaa meitä suomalaisia enemmän kuin koko maapallon tilanne, jossa voi näkyä vaikka mitä väärennöksiä. Ei näytä kovinkaan huolestuttavalta ja valtamerillä näyttää olevan lämpötiloihin suurempi vaikutus kuin ihmisellä.

http://2.bp.blogspot.com/-kVDsg6O49vs/UdG366nsVWI/AAAAAAAABlk/614HZzomZ5Y/s960/Sodankyl%C3%A4n+l%C3%A4mp%C3%B6tila+vs.+PDO.png

Tuo keskiaikaiskäyräsi näyttää olevan varsin mielenkiintoinen. Siellä on mukana Mann et al:n tutkimus, jolle nauravat jo naurismaan aidatkin; jolleivat sitten ole jo päätyneet lätkämailoiksi jonkin muun ilmastoväärentäjän tutkimuksiin.

Hei, paljon olette saaneet irti tuosta Ilmatieteen laitoksen virallisesta kannan otosta.
Mielestäni kannattaisi pohtia seuraavia asioita:
Maapallon hyrräliikkeen vaikutus ilmastoon
Maapallo pyörii akselinsa ympäri hyrrän tavoin. Jos akseli ei pysy pystyssä, vaan kiertyy, niin sitä liikettä sanotaan prekessioksi eli vaappumiseksi. Prekessio johtuu siitä, että Aurinko ja Kuu pyrkivät vetovoimillaan kääntämään litistyneen maapallon ekvaattoria ekliptikatason eli ratatason suuntaiseksi. On oletettu, että jos Maalla ei olisi kuuta, niin maan akseli vaappuisi tuhoisin seurauksin. Prekessioliike aiheuttaa suuria ilmastonmuutoksia ja on eräs jääkausien syy.
Nutaatio on akselinsa ympäri pyörivän symmetrisen kappaleen kuten gyroskoopin, rotaatiovakautetun ammuksen tai planeetan akselin vähäistä epäsäännöllistä liikettä eli värinää. Maan prekessioliikkeen täysi kierros kestää noin 26 000 vuotta. Nutaation pääjakson kesto noin 18,6 vuotta. Nutaation pääjakso, joka johtuu siis kuun prekessioliikkeestä ja on kuun prekessioliikkeen jakson pituinen, 18,6 vuotta. Prekessiosta seuraa muun muassa se, että pitkällä aikavälillä Maa ei aina ole samalla puolella Aurinkoa samana vuodenaikana suhteessa tähtiin. Ne kohdat Maan radasta, joissa Maa on esimerkiksi kevätpäiväntasauksena, siirtyvät vuodessa noin 50,26″ eli yhden asteen noin 72 vuodessa.
Ajatellaanpa sitä, kuinka asia on käytännössä. Maan rata kiertää aurinkoa kerran kalenterivuodessa ja pyörii akselinsa ympäri. Maan akseli kallistuu siten, että vuodenajat vaihtelevat maapallolla. Kun pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut aurinkoon päin, niin täällä vallitsee kesä ja eteläisellä puolella talvi. Kun akseli vaappuu, niin tähän tilanteeseen tulee häiriöitä. Ne täällä pohjoisessa siten, että kallistuskulman lisäykset vaikuttavat napa-alueiden ilmastoon. Lisäksi nutaation ns. puolivälissä aiheuttama lisä kallistuma aurinkoon päin lisää kesän pituutta ja lämpöä, kun taas poispäin kallistuma kasvattaa talven pituutta ja kylmyyttä. Koko kierros on 26 000 vuotta ja puolikas 13 000 v ja Akselin värinän maksimi on 18,6 v ja puolikas 9,3 v. Nämä ovat laskennollisia lukuja, jotka perustuvat tähtitieteilijöiden tekemiin mittauksiin. Silloin, kun molemmat häiriöt normaalissa kierrossa toimivat samaan suuntaan, niillä on suurempi merkitys.
Viimeinen jäätiköityminen alkoi noin 115 000 vuotta sitten. Sen aikana ilmasto ei toiminut lineaarisesti. Jäätikkö suli lähes kokonaan noin 35 000 vuotta sitten. Sitä nimitetään Perä-Pohjolan interstadiaaliksi. Sen aikana Suomessa oli tundra ilmasto koivikkoineen. Maapallon akselin kallistuskulman vaappumisella on jaksollinen vaikutus vuodenaikoihin ja mahdollisesti jääkausien syntyyn ja sulamiseen. Akselin värinällä voi olla vaikutus pienempiin ilmaston häiriöihin kuten El Nino.

Uusi tieteenala
Ilmastonmuuttumistiede
Ilmaston muutoksesta on kehittynyt kolmessakymmenessä vuodessa eräänlainen tieteenala. Siinä on kaksi aatesuuntaa, kuten on myös Muhammetin uskonnossa: sunnit ja shiat. Yhteisymmärrystä ei tunnu löytyvän kummallakaan linjalla. Ilmaston puolella on viime vuosina tullut tavaksi ja mielipiteen tueksi esittää lausujan arvo. Silloin ovat professorit astuneet remmiin. Harva muistaa sen, että professori on arvonimike. Sen saajan ei ole tarvinnut olla päivääkään yliopistossa saati tehdä väitöskirjaa. Minulla ei ole epäilystä siitä, että nyt esiintyneet professorinimikkeet eivät olisi väitelleillä tutkijoilla. Sunnien ja shiojen uskonsodat ovat riehuneet kauan, eikä niille näy olevan loppua tulossa.
Tämän vuoden trendiaihe on ollut ilmaston lämpenemisen hidastuminen ja ylimääräisen lämmön siirtyminen meriin jopa satojen metrien syvyydelle. Perustilanne on kuitenkin säilynyt. Hiilidioksidin määrä ei ole laskenut. Siinä on paradoksi, joka selviää vain esittämällä julkisuudessa kaikki mittaustulokset paikkoihin sidottuina sekä ilmakehän lämpötilasta että meristä satojen metrien syvyydestä saaduista tuloksista. Tässä on esimerkki yhdestä ennustusmallista: http://www.metoffice.gov.uk/media/image/l/0/fcst_global_t1.png, joka on brittien sääprofeettojen tekemä. Sieltä löytyvät toistaiseksi selvimmät esityksen lämpötilojen muutoksista.