Ilmasto lämpenee hieman hitaammin kuin 10-15 vuotta sitten, meret nopeammin

Heinäkuun lopulla alkoi Suomessa keskustelu siitä, onko maapallon ilmaston lämpeneminen pysähtynyt. Samaa keskustelua on käyty lehdissä ja blogeissa maailmalla viime kuukausina.

Väittämä, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt vuonna 1998, on itse asiassa yksi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistävän liikkeen ikivirheitä. Se on noussut esiin poikkeuksellisen lämpimän vuoden 1998 jälkeen monesti. Yhtä usein se on kumottu.

Väite ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä on suurimmalta osin silkkaa tilastoilla kikkailua. Vuosien välillä on suuria eroja. Osa vaihtelusta vuosien välillä on satunnaista, osa taas syklistä, kuten merivirtoja muuttavien El Niñon ja La Niñan vuorottelu Tyynellämerellä.

Jos valitaan tarkasteltavan ajanjakson aloittajaksi jokin ennätyksellisen lämmin vuosi, sitä seuraavien vuosien laskennallinen trendi ei näytä merkittävää lämpenemistä. Vaikka kukaan ei kyseenalaista ilmaston lämmenneen 1970-luvun alusta 1990-luvun loppuun, tältäkin aikaväliltä löytyy kolme lähes kymmenen vuoden jaksoa, joiden aikana ilmasto näyttäisi jopa jäähtyvän. Jaksojen väliin jää sitten vuosi tai pari, joiden aikana lämpötila nousee rajusti.

Jos tarkastellaan pelkästään ennätyksiä, 1998 ei edes enää ole ilmastohistorian lämpimin vuosi. Vuosi 2005 ylitti vuoden 1998 ennätyksen, joten oikeastaan ilmastonmuutoksen epäilijöiden olisi pitänyt nollata kellonsa jo silloin. Kaikkien aikojen lämpimin 12 kuukauden periodi oli kesäkuusta 2009 toukokuuhun 2010.

Aikavälillä 1970-2012 maan ja meren pintalämpötilat nousivat 0,17 astetta vuosikymmenessä. Erittäin voimakkaan El Niñon kuumentamasta vuodesta 1998 viime vuoteen nousu on kuitenkin jäänyt 0,064 asteeseen vuosikymmenessä.

”Kyllä ilmakehän lämpeneminen on aidosti hidastunut vuodesta 2005 alkaen”, myöntää Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo.

Tästä ei kuitenkaan pidä tehdä vielä sitä johtopäätöstä, että ilmaston herkkyys kasvihuonekaasuille olisi heikentynyt, tai että jokin muu tekijä vaikuttaisi planeettaa jäähdyttävästi.

Aiemmin tällaisia jäähdyttäviä tekijöitä ovat olleet ilmansaasteet, tulivuorenpurkaukset ja auringon aktiivisuuden vaihtelu. Auringonpilkut olivat minimissään vuonna 2009 ja kuoppa oli poikkeuksellisen syvä. Silloin Auringon säteilyteho on alhaisimmillaan. Nyt lähestytään kuitenkin auringonpilkkumaksimia, joten lämpenemisen pitäisi kiihtyä.

Isot tulivuorenpurkauksetkaan eivät voi selittää 2000-luvun lämpenemisen hitautta. Viimeksi ilmastoon vaikutti voimakkaasti Pinatubon purkaus vuonna 1991.

Sotien jälkeisenä aikana planeetta jopa viileni, koska kasvava teollisuus päästi hiilidioksidin mukana ilmaan myös viilentäviä pienhiukkasia. Lopulta 1970-luvulla hiilidioksidin kasautuvat vaikutukset ylittivät ilmansaasteiden jäähdyttävät vaikutukset.

Alestalon mukaan kyse ei ole siitä, että planeettamme lämpeneminen olisi hidastunut. Lämpö vain menee nyt ilmakehästä poikkeuksellisen nopeasti valtameriin. Meret lämpenevät ilmaston mukana, mutta joskus ilmakehä luovuttaa lämpöä meriin nopeammin, joskus hitaammin. Jossain vaiheessa valtamerien

kyky ottaa lämpöä vastaan heikkenee, ja silloin ilmakehän lämpeneminen taas kiihtyy.

Nyt meret ovat mittauksien mukaan lämmenneet poikkeuksellisen nopeasti, Alestalo sanoo. Ilmastonmuutoksen kiistäjille jää viimeiseksi oljenkorjeksi lähinnä se, että valtamerien lämpötiloja on mitattu systemaattisesti satojen metrien syvyyksistä vasta 1990-luvulta alkaen, eikä mittauslaitteiden verkosto ole vielä kovin kattava.

Yleisimmät ilmastomyytit

Ilmastonmuutoksen kiistäjät toistavat julkisuudessa samoja väitteitä ja argumentteja vuodesta toiseen. Kun ne on kertaalleen tieteellisin perustein kumottu, epäilijät vaihtavat väitteitä johonkin toiseen kertaalleen kierrätettyyn väitteeseen.

Skepticalscience.com on kerännyt sivustolleen tieteen epäilijöiden yleisimmin esittämät myytit, ja mitä tieteellinen tutkimus näihin vastaa. Top-10-listalla väite lämpenemisen pysähtymisestä on sijalla 9.

Listan myyttejä ovat muun muassa, että ilmasto on muuttunut ennenkin luonnostaan (totta, mutta nyt ihmisen vaikutus on suurin) ja että Auringon aktiivisuuden vaihtelu selittää ilmaston vaihtelun (Auringon säteilyteho on tosiasiassa heikentynyt viimeisten 35 vuoden aikana, kun lämpeneminen on ollut nopeimmillaan).

Sivustolla kumotaan myös usein toistuvat väitteet, joiden mukaan ilmastonmuutoksesta ja ihmisen osuudesta siinä ei olisi tieteellistä yksimielisyyttä, että ilmastomallit eivät pitäisi paikkansa ja että ihmiset ja eläimet ehtisivät hyvin sopeutua ilmaston lämpenemiseen.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.