Ihmisillä oli huomattavan suuri vaikutus ympäristöönsä jo tuhansia vuosia sitten

Pariisin Louvreen talletettu seinämaalaus kuvaa viljelyä Egyptissä 3 500 vuotta sitten. Kuva De Agostini / Getty Images / AOP.

Geologit jakavat maapallon historian ajanjaksoihin sedimenttikivien kerrostumien perusteella. Muinaisten merien pohjaan on kerrostunut kuolleiden eläinten fossiileja, joista voi päätellä, milloin esimerkiksi kokonaisten lajiryhmien joukkosukupuutot ovat tapahtuneet.

Ajanjaksojen standardisoiduista nimistä päättävän geologijärjestön ICS:n mukaan elämme nyt holoseeniksi kutsuttua epookkia. Holoseeni alkoi noin 11 500 vuotta sitten, kun ilmasto alkoi viimeisen jääkauden jälkeen luonnollisista syistä lämmetä.

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että ihmiskunta olisi teollisen vallankumouksen jälkeen muokannut maapalloa niin paljon, että olisimme siirtymässä uuteen geologiseen epookkiin, antroposeeniin.

Mutta milloin ihmisen dramaattinen vaikutus planeettaamme alkoi? PNAS-tiedelehdessä julkaistu uusi tutkimus viittaa siihen, että ihmisillä oli huomattavan suuri vaikutus ympäristöönsä jo tuhansia vuosia sitten.

Jo 8 000 vuotta sitten ihminen oli muuttanut maankäyttöä suurimmassa osassa maailmaa viidenneksellä siitä maapinta-alasta, joka oli vapautunut jäästä. Näin kertoo Marylandin yliopiston maantieteilijän Erle Ellisin tutkimus. Yleensä maankäytön muuttaminen tarkoitti metsien polttamista.

Ellisin ryhmän laskelmien mukaan tällainen maankäytön muutos vapautti ilmakehään hiiltä niin paljon, että se on lämmittänyt ilmastoa paikallisesti.

Maailman väkiluku oli tuhansia vuosia sitten vain muutamia kymmeniä miljoonia, mutta viljely ja laidunnus oli tehotonta. Ruoantuotanto vaati 2 500 vuotta sitten jopa kymmenen kertaa enemmän maata henkeä kohden kuin tehokkaimmilla alueilla nykyään.

Tutkimukseen osallistuneen Sveitsin teknisen korkeakoulun tutkijan Jed Kaplanin mukaan metsien hävittäminen ja ruohikkomaiden polttaminen tai auraaminen ruoantuotantoa varten vapautti puista ja maaperästä hiiltä niin paljon, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi 20-30 miljoonasosaa eli kymmenellä prosentilla. Juuri ennen teollista vallankumousta hiilidioksidia oli ilmakehässä 280 miljoonasosaa, kun nyt pitoisuus on 398 miljoonasosaa.

Jopa 8 000 vuotta sitten keskimääräisen ihmisen hiilijalanjälki oli noin tonnin vuodessa, kun nykyihmisten luku on 2-3 tonnia.

Luonnon kantokyvyn rajat ihminen kohtasi Ellisin tutkimuksen mukaan Euraasiassa jo 20 000-30 000 vuotta sitten.

Suurriista väheni todennäköisesti liian suuren metsästyksen johdosta. Sillä kertaa euraasialaiset heimot kuitenkin onnistuivat sopeutumaan monipuolistamalla ruokavaliotaan pienempiin eläimiin. He oppivat myös erilaisia ruoanvalmistusmenetelmiä, jotka myös laajensivat käytettävissä olevien ruoka-aineiden valikoimaa.

Ellisin ryhmän tutkimukseen osallistunut Lontoon yliopiston tutkija Dorian Fuller sijoittaisi antroposeenin alkupisteen suurin piirtein vuoteen 3000 ennen ajanlaskun alkua.

Niihin aikoihin ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet alkoivat nousta ja kotieläimet yleistyivät Euraasiassa ja Afrikassa, Fuller perusteli New Scientist -lehdelle. Samoihin aikoihin alkoi kaupungistuminen ja metallien käyttö laajassa mittakaavassa.

Pleistoseenista antroposeeniin

Ihmislaji kehittyi Afrikassa pleistoseenikaudella. Pleistoseeni alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja vaihtui holoseeniksi kutsuttuun epookkiin, kun viime jääkausi päättyi runsas kymmenen vuotta sitten. Pleistoseenikautta hallitsivat jääkaudet ja niiden väliset interglasiaalivaiheet.

Geologien virallisen terminologian mukaan elämme yhä holoseenia. Hollantilainen kemian Nobel-palkinnon saanut meteorologi Paul Crutzen esitti vuonna 2002, että nykyistä aikakautta pitäisi oikeastaan kutsua antroposeeniksi eli ihmisen aikakaudeksi, koska ihmistoiminta hallitsee monia planeettamme prosesseja.

Termiä oli käyttänyt jo 1980-luvulla ympäristötutkija Eugene Stoermer.

Antroposeenista tuli muoti-ilmaisu tutkijoiden keskuudessa, mutta virallista asemaa sillä ei ole.

Lontoon geologiseuralle esitettiin vuonna 2008 antroposeenin ottamista standardoituun geologiseen ajanlaskuun. Tällä hetkellä lukuisat tutkimusryhmät työskentelevät sen määrittämiseksi, voiko antroposeenin hyväksyä holoseenia seuraavan epookin viralliseksi nimeksi.

Antroposeenin alusta on vaihtelevia käsityksiä. Ilmakehän kaasupitoisuuksien kannalta ratkaiseva muutos tapahtui teollisessa vallankumouksessa 1800-luvulla. Ihmisen vaikutukset maankäyttöön, luonnon monimuotoisuuteen ja lajien sukupuuttoihin ovat kuitenkin varhaisempia.

Ratkaiseva muutos ennen teollista vallankumousta oli maanviljelyn alku.

Jotkut tutkijat esittävät antroposeenin alkaneen jopa 14 000-15 000 vuotta sitten. Tällöin se kattaisi koko perinteisen holoseenin ja osan pleistoseenia.