Harvinainen tapahtuma taivaalla: Venus kulkee auringon edestä

Venuksen ylikulku muistuttaa periaatteessa auringonpimennystä, jossa kuu kulkee auringon editse. Kuva Nasa / LMSAL.

Nyt elävällä sukupolvella on 6. kesäkuuta viimeinen tilaisuus nähdä Venuksen kulkevan pienenä mustana kiekkona Auringon edestä. Edellinen Venuksen niin sanottu ylikulku tapahtui vuonna 2004, mutta seuraavaa kertaa pitäisi odottaa vuoteen 2117.

Venuksen ylikulku on harvinaisimpia ennustettavia tähtitaivaan tapahtumia. Ylikulkuja tapahtuu aina kaksi kahdeksan vuoden välein, ja sitten on runsaan vuosisadan tauko.
Venus näkyy ilman kiikareita tai kaukoputkea pienenä mustana pisteenä Auringon pinnalla. Paljain silmin sitä ei kuitenkaan voi katsoa, vaan silmät pitää suojata esimerkiksi hitsarinlasilla.

Auringon- ja kuunpimennyksiin, varsinkaan täydelliseen auringonpimennykseen, verrattuna Venuksen ylikulku ei ole mikään erityisen dramaattinen tai visuaalisesti vaikuttava kosminen näytelmä, eikä se anna tähtitieteilijöille enää juuri uutta tietoa. Tieteenhistoriallisesti varsinkin vuosien 1761 ja 1769 ylikulut olivat kuitenkin erittäin tärkeitä.

Ajoilta ennen kaukoputken keksimistä ei ole jäänyt historiallisia dokumentteja Venuksen ylikulusta, vaikka periaatteessa on mahdollista, että esimerkiksi jo babylonialaiset tähtitieteilijät olisivat voineet havaita ilmiön paljain silmin.

Johannes Kepler oli ennustanut jo vuoden 1631 ylikulun, mutta laskuissa oli pieniä virheitä. Niinpä ranskalainen tähtitieteilijä Pierre Gassendi myöhästyi muutamalla tunnilla: ylikulku oli tapahtunut jo hieman ennen kuin Aurinko nousi Pariisissa. Ensimmäisen kerran Venuksen ylikulku nähtiin lopulta 4. joulukuuta 1639.

Aurinkokunnan koko selvisi

Tähtitieteilijät odottivat innolla 1700-luvun ylikulkuja. He olivat jo osanneet laskea planeettojen suhteelliset etäisyydet Auringosta. Esimerkiksi Venuksen etäisyys Auringosta on 0,723 kertaa Maan etäisyys Auringosta eli astronominen yksikkö. Koko Aurinkokunnan suuruusluokka oli kuitenkin yhä arvoitus. Se selviäisi, kunhan Maan etäisyys Auringosta tiedettäisiin.

Venuksen ylikulku mahdollisti mittaamisen Edmond Halleyn keksimällä trigonometrisella menetelmällä. Tarvittiin vain havaintoja eri puolelta maapalloa. Eri paikkakunnilta tapahtumaa tarkastellaan hieman eri kulmista, ja Venus kohtaa Auringon hieman eri aikaan.

Aikansa suurvallat lähettivät retkikuntia eri puolille maailmaa. Esimerkiksi James Cook tarkkaili ylikulkua Tahitilla. Astronominen yksikkö eli Maan keskietäisyys Auringosta, noin 150 miljoonaa kilometriä, onnistuttiin lopulta mittaamaan muutaman miljoonan kilometrin tarkkuudella.

Myös muut tieteenalat hyötyivät ylikulkua seuraamaan lähetetyistä retkikunnista, Tähdet ja avaruus -lehti kertoo. Esimerkiksi Tanskan kuninkaan lähettämän itävaltalaisen jesuiittatähtitieteilijöiden ryhmän unkarilainen jäsen János Sajnovics huomasi, että saame ja unkari ovat sukulaiskieliä. Sajnovicsia pidetään fennougristiikan perustajana.

Pietarin keisarillinen tiedeakatemia lähetti Kuolan niemimaalle sveitsiläisen retkikunnan. Tähtitieteilijät Jacques-André Mallet ja Jean-Louis Pictet epäonnistuivat kaatosateen takia Venuksen havainnoinnissa täysin. Sen sijaan he tekivät merkittäviä kansatieteellisiä havaintoja, joita he kuvittivat piirroksin. Sveitsiläiset ihmettelivät muun muassa saamelaisten hiihtämistä, joikua sekä saunomista.

Näin näet Venuksen

Auringon infrapunasäteily aiheuttaa vaurioita silmän verkkokalvolla jo muutamassa sekunnissa. Petollista on, että ihminen ei aisti vaurioittavaa infrapunasäteilyä. Jos silmänsä suojaa vain näkyvän valon aallonpituuksia himmentävällä kalvolla, pysyvien vaurioiden riski on väärän turvallisuudentunteen takia erityisen suuri.

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan infrapunasäteilyltä voi suojautua käyttämällä silmien edessä mustaksi valotettua ja kehitettyä hopeasuoloja sisältävää, kolmin kerroin taitettua vanhanaikaista mustavalkofilmiä.

Sen sijaan mustaksi valotetut ja kehitetyt värifilmit ovat riittämättömiä ja silmälle vaarallisia. Ne himmentävät näkyvän auringonvalon, mutta päästävät lävitseen lähes kaiken lämpösäteilyn.

Ursasta saa pimennyksen katseluun tarkoitettuja laseja sekä havaintovälineiden eteen asetettavia suodatinkalvoja. Yksi parhaista suojista on hitsarinlasi numero 14, joka läpäisee näkyvästä valosta vain muutaman miljoonasosan ja infrapunaisesta valosta pari sadastuhannesosaa. Sen sijaan hitsarinlasit 9, 10 ja 11 eivät täytä näitä vaatimuksia.

Venus työntyy Auringon eteen keskiviikkona 1.04 Suomen aikaa. Silloin Aurinko on horisontin yläpuolella vain aivan pohjoisimmassa Lapissa. Aurinko nousee Helsingissä 3.57, ja ylikulku päättyy 7.54.