Gazpromin kaasuhankkeet vaikeuksissa

Teppo Tiilikainen
Ulkomaat 27.10.2009 08:01

Štokmanin kaasuhanke viivästyy, Gazprom keskittää voimavaroja Jamalin niemimaalle.

Kartta

Suuria toiveita herättänyt Štokmanin kaasuhanke Barentsinmerellä näyttää lykkääntyvän vuosien päähän. Ranskalaisen Total-yhtiön pääjohtaja Christophe de Margerie sanoo, että tuotannon aloittaminen on arvioitava uudelleen. Hänen mukaansa se ei olisi taloudellisesti kannattavaa maakaasun nykyisellä hinnalla.

Štokmanin kaasukenttä on maailman suurin ja se sijaitsee noin 600 kilometriä Murmanskista koilliseen. Esiintymän käyttöönotosta on puhuttu jo parikymmentä vuotta, mutta hanke on viivästynyt kerta toisensa jälkeen. Sitä valmistelee Sveitsiin rekisteröity yhteisyritys tokman Development AG, josta 51 prosenttia kuuluu venäläiselle Gazpromille, 25 prosenttia Totalille ja loput 24 prosenttia norjalaiselle Statoil-Hydrolle.

Maakaasun tuotannon on määrä alkaa vuosina 2013-2014, mutta Norjassa ja Ranskassa arvellaan, ettei hanke pysy millään aikataulussaan. Asiantuntijoiden mukaan Gazprom näyttää nyt keskittyvän tokmanin sijasta toiseen suureen maakaasuprojektiin Jamalin niemimaalla Luoteis-Siperiassa.

”Venäjällä ei ole nykyisessä taloustilanteessa varaa molempiin hankkeisiin”, sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen ekonomisti Heli Simola.

”Štokmaniin liittyy valtavia riskejä, koska se on niin suuri ja hankalassa paikassa. Myös Jamal on hankala paikka, mutta siellä valtaosa kentistä sijaitsee maalla eikä merenpohjassa.”

Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa-instituutin johtaja, professori Kari Liuhto arvelee, että Štokmanin hanke siirtyy 2020-luvulle tai vieläkin pidemmälle.

Hänen mukaansa Venäjä panostaa nyt Jamaliin, koska sieltä on mahdollista saada nopeammin suuria kenttiä tuotantoon. Gazprom tarvitsee nopeasti uusia kaasulähteitä, sillä nykyiset kentät ovat ehtymässä.

”Kaasua ei riitä 10-15 vuoden päästä edes Venäjän kotimarkkinoille, ellei uusia kenttiä saada pian käyttöön”, Liuhto sanoo.

Hänen mukaansa Štokmanin siirtyminen ei vaikuta välittömästi Itämeren kaasuputkihankkeeseen. Mutta pitemmän päälle on epävarmaa, pystyykö Venäjä ylipäätään toimittamaan tarpeeksi kaasua vientiin.

Keskustelu

Uutinen tuokin, mutta valitettavasti ei kovin uusi.
Puhumattakaan nyt siitä, että keskusteltaisiin (”Jamal jamalilaisille” ) alkuperäiskansoja ja heidän oikeuksiaan kunnioittavasta eettisestä lähestymistavasta.

Ja meidän poliitikkomme? No joo. Kremlin intressien ja Venäjän kansojen etujen välisessä asetelmassa he ovat jo pitkään puolensa valinneet. Ja palkkionsa saaneet.