Fukushiman radioaktiivinen laskeuma ei saastuttanut viljelysmaita pitkäksi ajaksi

Fukushima
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Auringonkukka
Japanilaiset käyvät radioaktiivisuuden saastuttaman maaperän kimppuun kasvien avulla. Koululaiset ovat istuttaneet auringonkukkia Natorin kaupunkiin Miyagin prefektuuriin. Kuva Yoshikazu Tsuno / AFP / Lehtikuva.

Japanin ydinvoimaonnettomuus ei näytä johtavan edes pahiten saastuneiden Fukushiman alueen maatalousmaiden poistamiseen viljelykäytöstä. Ensimmäiset tutkimuksen radioaktiivisen laskeuman kerääntymisestä osoittavat, että suurimmalla osalla saastuneita alueita viljelijät voivat palata töihin, Nature-lehti kertoo.

Suurin osa radioaktiivisesta laskeumasta Fukushiman reaktoreista on peräisin kahden alkuaineen radioaktiivisista isotoopeista. Alkuun eniten huolta aiheutti jodi, jonka hajoamisen tuottama säteily ylitti juomavedessä ja joissakin elintarvikkeissa paikoin raja-arvot.

Radioaktiivisen jodin vakavimmilta terveysvaikutuksilta suojauduttiin Japanissa syömällä saman alkuaineen vakaata isotooppia sisältäviä joditabletteja. Lääkejodi täyttää kilpirauhasen, jonne radioaktiivinen jodi muuten kertyisi ja altistaisi kilpirauhassyövälle.

Jodin merkittävimmän hajoavan isotoopin puoliintumisaika on kuitenkin vain kahdeksan päivää. Kun reaktorit maaliskuussa heti maanjäristyksen jälkeen hätäpysäytettiin, fissio lakkasi tuottamasta lisää radioaktiivista jodia.

Nyt yli neljä kuukautta myöhemmin jodista on jäljellä enää alle tuhannesosa, ja vuoden lopussa enää alle miljardisosa.

Viljelyä voi jatkaa

Pitkäaikaisen saastumisen kannalta ratkaisevaa onkin cesiumin kahden radioaktiivisen isotoopin, Cs-134 ja Cs-137, laskeuma asutuille ja viljellyille alueille. Cesium 137:n puoliintumisaika on noin 30 vuotta.

Ellei se huuhtoudu maaperästä, siitä on vielä sukupolvenkin päästä puolet jäljellä.

Tokion yliopiston radiofysiologian asiantuntija Tomoko Nakanishi koordinoi seitsemää tutkimusryhmää, jotka selvittävät onnettomuuden vaikutuksia maaperään, kasveihin, eläimiin, kalanviljelyyn ja metsiin. Elokuussa Radioisotopes-lehdessä julkaistavat alustavat tulokset antavat tulevaisuudesta yllättävän valoisan kuvan.

Tokion tutkimusviljelmien perunat ja kaalit keräsivät säteilyä lähinnä lehtiinsä, josta ne oli helppo pestä pois. Tulos viittaa siihen, että kasvit eivät saaneet merkittäviä määriä cesiumia suoraan maaperästä.

Pahemmin altistuneilla pelloilla Fukushiman ympäristössä tulokset olivat samansuuntaisia, vaikka radioaktiivisten aineiden määrät olivat paljon suurempia. Laskeuma jäi kasvien pinnoille.

“Nyt kun on elonkorjuun aika, viljelijät pohtivat, mitä tehdä”, Nakanishi sanoi Nature-lehdelle. “He voivat heittää tämänvuotisen sadon menemään. Mutta on ok jatkaa viljelyä.”

Tutkijat huomasivat myös, että radioaktiivinen cesium on jäänyt vain maan pintakerroksiin, lähinnä alle viiden senttimetrin syvyyteen. Se ei todennäköisesti huuhtoudu sateen mukana eikä näin uhkaa pohjavesiä.

Toisaalta koska pintakerros ei puhdistu luonnollisesti sateiden mukana, pahiten saastuneiden alueiden puhdistaminen Fukushiman alueella ei välttämättä tule olemaan helppoa.

Japanin maatalousministeriöllä on viiden miljoonan euron suunnitelma kehittää puhdistusteknologioita, joihin kuuluu myös maan saastuneimpien pintakerrosten kuljettaminen pois.

Jos alustavat tulokset pitävät paikkansa, alueen kouluissa siirretään maata ehkä aivan turhan syvältä.

Nyt paikallisten koulujen pihoilla kaivetaan isoilla koneilla maata jopa puolen metrin syvyydeltä. Tutkimustuloksia saastumisen syvyydestä joudutaan laajojen alueiden osalta kuitenkin vielä odottamaan kuukausia.

Maatalousministeriö kokeilee myös, onnistuisiko maaperän puhdistaminen pahiten saastuneilla alueilla kasvien avulla, ja monet kansalaisjärjestöt ovat seuranneet esimerkkiä istuttamalla auringonkukkia.

Nakanishin mukaan nämä konstit ovat hölynpölyä, koska kasvit kykenevät imemään vain pieniä määriä radioisotooppeja maasta. Lisäksi jää pulmaksi, mitä tehdä saastuneille kasveille.

Säteilevän maan puhdistus kallista

Tohokun yliopiston maaperän ja vesien puhdistamisen asiantuntija Chihiro Inouen mukaan saastuneen maaperän puhdistaminen ja loppusijoittaminen on kallista. Pelkästään yhden koulun pihan puhdistaminen voi maksaa 50 miljoonaa jeniä eli lähes puoli miljoonaa euroa, Inoue kertoi Nature-lehdelle.

Laskeuma-alueella on yli sata koulua ja paljon puistoja ja muita julkisia alueita. Koska cesiumin puoliintumisaika on yli 30 vuotta, saastuneen maa-aineksen loppusijoituspaikkaa pitää valvoa pitkään, ettei cesium pääse sateen ja tuulen mukana karkuun.

Mitä viranomaiset aikovatkaan tehdä, sillä on Inouen mukaan kiire. Ihmiset eivät pysty suunnittelemaan ja jälleenrakentamaan elämäänsä, ennen kuin säteilyn riskit on ymmärretty ja niiden vähentämiseksi on suunnitelma.

“Emme voi odottaa pitempään”, Inoue sanoi.