Facebookin peukku mullistaa netin

Tykkää Facebookissa peukut auttavat löytämään sen, mitä moni suosittelee. Tähän perustuu sosiaalinen indeksointi. Kuva Markus Pentikäinen.

Facebookin tykkää-nappi on vasta kaksi vuotta vanha. Alkuun painikkeen ideana oli vain rohkaista sosiaalisen median käyttäjä ilmaisemaan mielenkiintoaan eri asioihin, mutta yhdistettynä Facebookin 600 miljoonan ihmisen käyttäjäkuntaan siitä on tullut merkittävä väline valtavien datamassojen keräämiseen.

Nappi ja sen mahdollistama ”sosiaalinen indeksointi” on niin merkittävä innovaatio, että se pääsi teknologialehti MIT Technology Review’n vuosittaiselle kymmenen uuden merkittävän teknologian listalle.

Tykkää-napin kehitti Facebookin nykyinen teknologiajohtaja Bret Taylor vuonna 2007 perustamaansa sosiaaliseen verkostoon FriendFeediin, jonka Facebook sittemmin osti.

Nyt Taylor kehittää sosiaalisen indeksoinnin teknologiaa, joka voisi hyödyntää kaverien tykkäyksiä esimerkiksi silloin, kun käyttäjä etsii verkosta ravintolaa. Sanomalehtien verkkopalvelut voisivat hyödyntää tietoa siitä, mikä käyttäjää kiinnosti juuri ennen sivustolle tuloa, ja ehdottaa artikkeleita, joista käyttäjä on kiinnostunut.

”Web voisi olla paljon parempi, jos se olisi ihmissuuntautuneempi”, Taylor sanoi Technology Review’ssä.

Monet nettisaitit ovat yrittäneet personoida tarjontaansa tallentamalla käyttäjän aiempaa käyttäytymistä ja näyttämällä sen perusteella käyttäjää oletettavasti kiinnostavaa tietoa.

Taylorin kehittämä sosiaalinen indeksi voisi olla paljon tehokkaampi, koska se kaivaa esiin myös käyttäjän ystävien mielenkiinnon kohteet ja kerää tietoa useista eri nettipalveluista. Sen seurauksena indeksi voi tarjota verkkopalveluille tuntuman siitä, mistä käyttäjä voisi olla kiinnostunut, vaikka hän ei olisi vieraillut kyseisellä saitilla kertaakaan aiemmin.

Tykkäyksiä ei voi ostaa

Tämä menetelmä verkkosisältöjen välisten yhteyksien selvittämiseksi on aivan erilainen kuin viimeiset kymmenen vuotta nettiä hallinnut tekniikka.

Hakukone Google indeksoi webiä matemaattisesti seuraamalla linkkejä sivulta toiselle. Sivut, joihin on paljon linkkejä toisilta sivuilta, nousevat hakutulosten huipulle. Oletuksena on, että tällaiset sivut ovat suhteellisen hyödyllisiä tai kiinnostavia, Technology Review kirjoittaa.

Vaikka sosiaalista indeksointia ei ole suoranaisesti tarkoitettu korvaamaan Googlea, se voi henkilökohtaisuutensa ansiosta olla Googlea hyödyllisempi monenlaisissa asioissa – esimerkiksi etsittäessä tuotteita, viihdettä tai luettavaa.

Googlekin lanseerasi hiljattain vastaavanlaisen +1-nappulan, jonka avulla käyttäjä voi vinkata kavereilleen hyödyllisestä hakutuloksesta.

Sosiaalinen indeksi ei myöskään ole niin herkkä manipulaatiolle kuin hakukoneet. Verkkopalvelujen kehittäjien arkea on hakukoneoptimointi eli ylimääräisten linkkien luominen saitille. Näin saitin asema hakutuloksissa paranee.

On kuitenkin käytännössä mahdotonta ostaa niin paljon Facebook-tykkäyksiä, että sillä olisi mitään merkitystä, sanoo Hunch-verkkopalvelun perustaja Chris Dixon. Hunch yhdistää omassa suositusteknologiassaan Facebookin ja Twitterin työkaluja.

”Sosiaalinen toiminta antaa todella aidon signaalin siitä, mikä on arvostettua ja hyvää”, Dixon sanoi Technology Review’lle.

Google on periaatteessa yhtä hyödyllinen kaikille käyttäjille. Sosiaalinen indeksi palvelee parhaiten nettikäyttäjiä, joilla on paljon ystäviä sosiaalisessa mediassa. Facebook ei myöskään vielä kata kuin pienen osan webistä. Yhä isompi peluri siitä kuitenkin on tulossa, koska jopa 10 000 verkkosivustoa kytkeytyy Facebookiin joka päivä.