Voitonpäivä: Putinin voimannäytös kuivuu tynkäjuhlaksi

Länsimaiden boikotti varjostaa Punaisen torin tapahtumia.

Toisen maailmansodan aikaiset T-34 panssarivaunut harjoittelivat Punaisella torilla voitonpäivän paraatia varten 5. toukokuuta. © AP / Lehtikuva

Venäjä esittelee lauantaina 9. toukokuuta sotilasmahtiaan toisessa maailmansodassa natsi-Saksasta saavutetun voiton kunniaksi. Punaiselle torille marssitetaan 16 000 sotilasta, satoja panssarivaunuja ja miehistönkuljetusvaunuja sekä kolme mannertenvälistä ballistista ohjusta. Samaan aikaan 150 sotilaskonetta täyttää Moskovan taivaan.

Voitonpäivästä on rakennettu tänä vuonna poikkeuksellisen suuri spektaakkeli, sillä sodan päättymisestä tulee 70 vuotta. Venäjän puolustusministeriö on esitellyt nettisivuillaan jo etukäteen kuvia uudesta Armata-panssarivaunusta, jota mainostetaan ”maailman tappavimmaksi tankiksi”.

Länsimaissa voitonpäivänä on totuttu pitämään toukokuun kahdeksatta, mutta Venäjällä juhlitaan vasta seuraavana päivänä.

Tarkasti ottaen Venäjä on oikeassa, sillä puna-armeijan komentaja, marsalkka Georgi Žukov otti vastaan Saksan antautumisen Karlshorstin upseerikerholla Berliinissä hieman puolen yön jälkeen 9. toukokuuta 1945. Koruton tilaisuus kesti vain 15 minuuttia. Saksa oli jo antautunut ja kaikki paperit oli valmisteltu ennakkoon.

Voitonpäivää juhlittiin Moskovassa ensimmäisen kerran 1948. Stalin lakkautti juhlapäivän 1951, mutta neuvostojohtaja Leonid Brežnev palautti sen kalenteriin, kun sodan loppumisesta oli kulunut 20 vuotta. Sotilasparaateja nähtiin neuvostoaikoina vain vuosina 1965, 1985 ja 1990.

Presidentti Vladimir Putinin kaudella voitonpäivästä on tullut vuoden tärkein juhlapäivä ja kansallisen itsetunnon kohotustilaisuus.

”Voitonpäivässä on paljon symboliikkaa. Neuvostoaikainen traditio on otettu takaisin”, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith.

Käytännössä vain eliitti ja pieni osa väestöstä osallistuu viralliseen juhlintaan. Suuri enemmistö viettää voitonpäivää kuin mitä tahansa vapaapäivää.

 

Kymmenen vuotta sitten järjestettyyn toisen maailmansodan päättymisen 60-vuotismuistojuhlaan osallistuivat muun muassa Yhdysvaltain ja Ranskan presidentit George W. Bush ja Jacques Chirac, Saksan liittokansleri Gerhard Schröder sekä Suomen presidentti Tarja Halonen.

Tällä kertaa tilaisuudesta tulee tynkäjuhla, sillä valtaosa länsimaiden valtionpäämiehistä boikotoi sitä Ukrainan kriisin vuoksi. Kutsuja lähetettiin 68 valtionpäämiehelle, mutta Moskovaan matkustaa heistä alle 30 ja osa jättää sotilasparaatin väliin.

Odotetuin vieras on Kiinan johtaja Xi Jinping, johon Putin on yrittänyt luoda läheisiä suhteita sen jälkeen, kun välit länsimaiden kanssa viilenivät. Paikalle saapuvat myös Armenian, Azerbaidžanin, Kazakstanin, Tadžikistanin, Uzbekistanin ja Kirgisian sekä Intian, Vietnamin, Kuuban ja kahdeksan Afrikan maan johtajat. Entisistä neuvostotasavalloista Valko-Venäjän ja Moldovan presidentit juhlivat voittoa kotimaassaan.

Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin oli määrä saapua Moskovaan ensimmäiselle valtiovierailulleen, mutta hän perui matkansa ilmeisesti maan sisäisen tilanteen vuoksi. Etelä-Korean tiedustelupalvelun mukaan Pohjois-Korea on teloittanut tänä vuonna jo 15 korkeaa upseeria, joiden väitetään uhmanneen Kimin valtaa.

EU-maiden johtajista Moskovaan matkustavat näillä näkymin vain Tšekin, Slovakian, Kreikan ja Kyproksen johtajat. Liittokansleri Angela Merkel tulee vasta sunnuntaina ja käy Putinin kanssa laskemassa seppeleen toisen maailmansodan muistomerkille.

Presidentti Sauli Niinistö ei matkusta Moskovaan Ukrainan konfliktin vuoksi.

 

Oman mausteensa voitonpäivän juhlintaan on tuonut Putinia tukeva venäläinen moottoripyöräjengi Yön sudet, jonka jäsenet ovat pyrkineet Berliiniin juhlimaan puna-armeijan voittoa.

Kansallismielisten motoristien propagandamarssi on hermostuttanut EU-maat. Saksa kielsi Yön susien johtajien pääsyn maahan, ja Puola ja Liettua käännyttivät kerholaisia rajoiltaan.

Yön susien johtajat pitivät käännytyksiä perusteettomana kiusantekona ja venäläisvastaisuutena.

Osa jengiläisistä päästettiin kuitenkin matkustamaan kohti Saksaa muun muassa Slovakian, Unkarin ja Itävallan kautta. Suomen kautta matkustanut motoristi pidätettiin Travemünden satamassa.